Itsenäisyyspäivän puhe 5.12.2022 Tampereen työväentalolla

Hyvät ystävät, toverit,

Vietämme huomenna 105-vuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää. Monella tapaa vakavimmassa ja uskoakseni syvällisemmissä ajatuksissa ja tunnelmissa kuin aiempina vuosina.
Venäjän hyökkäyssota antaa itsenäisyydellemme ja sen vaativille uhrauksille entistä konkreettisemman merkityksen.

Uskon, että perinteinen Tuntematon sotilas -elokuva saa uusia tuntemuksia ja arvostusta itse kultakin. Vänrikki Koskela, alikersantti Rokka ja sotamies Honkajoki ovat kuolemattomia, erilaisia, mutta suomalaisia ikoneita.

Vaikka Suomi ei ole varsinaisesti uhattuna, tiedostamme, että sota Ukrainassa on todentanut sen, että vuosikymmenet lähes mahdottomana ajatuksena pidetty voisi olla totta täälläkin.

Puhettani miettiessä palautui mieleeni filosofipresidenttimme Mauno Koiviston ajatus

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, niin olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.

Presidentti Koiviston viisas ajatus saa tukea ja perspektiiviä myös omasta lähihistoriastamme.

Eduskunta päätti Suomen itsenäisyydestä 6.12.1917.

 
Raskas sisällissota oli kohtalomme. Sen synnyn, vaiheet ja jäljetkin Väinö Linna on mestarillisesti kuvannut trilogiassaan ”Täällä Pohjantähden alla”.  Taistelumme ei päättynyt sisällissotaan, se jatkui itsenäisyytemme myöhemmille vuosikymmenillä talvi- ja jatkosodalla.

Toivon että moni teistä – hyvät kuulijani- haluaa käydä sankarihautausmaalla kunniakäynnillä.

Pysähtymässä ja katsomassa kaatuneiden nimiä.  Ja erityisesti syntymäaikoja.

Suomi säilytti itsenäisyyden ja yhteiskuntajärjestyksemme kansakuntamme kohtalon vuosina. Sillä oli tärkeä merkitys, että eduskunta oli koolla sodan aikana ja Suomessa kyettiin järjestämään vapaat vaalit jo 1945. Toisen maailmansodan vielä riehuessa.

Maamme jälleenrakentamista ja sotakorvausten maksamista riitti pitkään, joskus epätoivoisenkin tuntuisesti, mutta niin Suomeen nousi puolipakolla merkittävä metalliteollisuus – myös Tampereelle.

Eli ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, niin olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Hyvät kuulijani,

Mainitsin sotakorvausten maksamisen, jotka Suomi Moskovan rauhansopimuksen mukaan oli velvollinen maksamaan. En voi mitään sille, että tässä yhteydessä tulee pakostakin mieleen Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sen aiheuttamat valtavat aineelliset tuhot.  Unohtamatta inhimillisiäkään kärsimyksiä, joille ei loppua ole näköpiirissä.

Pidän selvänä, että kun rauha joskus tulee, toivottavasti mahdollisimman pian, niin Venäjän on osallistuttava taloudellisesti Ukrainan jälleenrakentamiseen maksimaalisesti.

Valtavia henkisiä ja fyysisiä vammoja ei voi korvata ja korjata millään, mutta asuntoja, kouluja ja teitä voidaan rakentaa.
Euroopan Unionin ja maailmanyhteisön, myös YK:n, on näytettävä kansalliskiihkoiselle, militaristiselle terroristivaltiolle ja sen silloiselle johdolle ns. kaapin paikka.

Venäjää ei tule päästää pakoon sitä, että sodan päättymisen tavasta riippumatta, Venäjä on aloittamansa rikollisen sodan moraalinen häviäjä.
Putinin sota on aiheuttanut Ukrainassa, Venäjällä sekä Euroopassa katastrofin, joka on paljon pahempi kuin kukaan olisi voinut etukäteen kuvitella.

Itse Venäjän raakalaismaisesta sodasta on pääministeri Marin sanonut olennaisen.
”Sellainen maailma, jossa Venäjä olisi voittanut, ei ole turvallinen kenellekään. On Ukrainan asia kertoa millä ehdoin rauhasta neuvotellaan. Tehtävämme on tukea Ukrainaa tähän pääsemiseksi.”

Hyvät toverit,

On onneksi paljon asioita, joista voimme olla ylpeitä ja tyytyväisiä. Suomi on selvinnyt koronapandemiasta ja Venäjän sodan vaikutuksista kuitenkin pystyssä päin.
Luottamus hallitukseen ja pääministeriin on edelleen korkea. 

Työllisyystilanne on parantunut ja nuorisotyöttömyys on alhaisempi kuin miesmuistiin. Työllisiä on 100 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa.

Varhaiskasvatusmaksujen alennus on parantanut lapsiperheiden hyvinvointia. Oppivelvollisuuden laajennus ja maksuttomuus oli ja on historiallinen uudistus. Toisen asteen tutkinto on tämän päivän peruskoulu. Se, että 15 % ikäluokasta jättää toisen asteen kesken ei vain käy.

Sähkön hinnan nousua on kompensoitu eri tavoin, määräaikaisina. Mutta voin sanoa, että eduskuntaryhmämme on edellyttänyt hallitukselta vielä uusia täsmätoimia. Liian monelle uhkaa syntyä kestämätön taloudellinen tilanne.

Tässäkin asiassa on katsottava mihin riittää pohjoismaisen hyvinvointivaltion voimavarat ja poliittinen rohkeus ja vastuunkanto. Itsenäisyyspäivän aattona on oikea hetki palauttaa mieliin se, että alkuaan 1930-luvun ruotsalaisesta sosialidemokraattisesta kansankotiajatuksesta kehittyi pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakenteet ja kansalaisten hyvinvointi.


Maailman kansat ovat vuosikymmeniä katsoneet arvostuksella pohjoismaita, joissa on toteutunut pienimmät palkka- ja tuloerot, tasa-arvo ja sosiaalinen hyvinvointi, vapaus ja kestävän kehityksen periaatteet.

”Demokratiaa nakertaa mato”, kirjoitti Hesarin pääkirjoitustoimittaja Saska Saarikoski.

Hänen mukaansa demokratian voitto ei ole itsestään selvä edes länsimaissa. Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon on mahdollista. Italiassa ja Ranskassa oikeistopopulistien kannatus on suurta.

Olen todella huolestunut myös tämän päivän Suomessa vihan ja aggressiivisuuden ilmapiirin kasvusta. Tämä näkyy sosiaalisessa mediassa räikeänä poliittisena sanankäyttönä.

Vihasta ja toista mieltä olevan halveksunnasta on tullut politiikan käyttövoimaa. Siinä on monasti läsnä rasismia, äärioikeistolaisuutta, valetta kaikkea yhdessä ja erikseen.

On ikävää todeta, että tunnistan sellaista myös useiden perussuomalaisten kansanedustajien puheenvuoroissa liikaa. Eduskunnan suulliset, opposition kyselytunnit ovat minulle monasti henkisesti raskaita. Hyväksyn rajunkin kritiikin ilman uhoa, vihaa. Perussuomalaisten paikka kokoomuksesta oikeammalla on ehdottomasti oikea.
Suomessa on kiistatta kaksi oikeistopuoluetta- talouspolitiikassakaan ei mitään eroa.

Sosialidemokratialle demokratia on arvo ja aate, joka perustuu tasa-arvoon ja kunnioitukseen. Meillä on kyllä paljon työtä taistelussa demokratian rapautumista vastaan.

Demokratia ei tarkoita vain poliittista järjestelmää. Se on aate, ihanne ja arvojärjestelmä, joka perustuu tasa-arvoon ja kunnioitukseen. Ja enemmänkin.

Demokratia, vapaus ja tasa-arvo kietoutuvat toisiinsa, eivätkä voi elää ilman toisiaan.

Meillä kaikilla on tässä ja nyt paljon työtä demokratian rapautumista, oikeistopopulisimia vastaan.

Vakavuudesta kertoo myös ajankohtainen oikeistopuolueiden hyökkäys Yleisradion kimppuun. Vaihtoehtobudjetissaan PS esittää 144 milj. leikkausta (25 %) ja Kokoomus 125 milj. euron leikkausta.
Itse rinnastan YLEN, kirjastolaitokseen ja peruskouluun.

Ovat kansallisia kulttuuri-instituutioita.

Itsenäisyyspäivä jos mikään on myös kansallisen kulttuurin, kielemme juhlapäivä.

Mitä Suomi olisi ilman Sibeliusta, Hectoria, Santtu-Matias Rouvalia, Kirsi Kunnasta, Tove Janssonia, Mika Waltaria, Tauno Paloa, Kari Hotakaista
Ja mitä ilman laatujournalismia ja laatuviihdettä, ilman Elämäni Biisiä, mitä sunnuntai aamu ilman radiotoimittaja Pekka Laineen Ihmemaa -musiikkiohjelmaa, puhumattakaan Kansan radiosta.

Suomalaiset luottavat Yleen 84 prosenttisesti- vain 9% ei-luottavia.

Oikeistolta vakava ja röyhkeä hyökkäys kulttuuria, moniarvoista tiedonvälitystä kohtaan.

Jaan täysin historioitsija, kirjalija Yavil Noah Hararin näkemyksen: ”Demokratia voi onnistua vain, jos julkinen keskustelu onnistuu.”

Hyvät toverit,

Kiitän Teitä kaikkia tuesta ja yhteistyöstä. Ilman Teidän tukeanne en olisi yhtään mitään.

Minulla on ollut eri vuosikymmeninä satojen tovereiden kanssa yhteistyö ja yhteydenpito, joka on johtanut viiden vuosikymmen ajan kansan edustaksi. Muistan monia suurella lämmöllä ja kaipauksellakin.


Sosialidemokraatit ja ammattiyhdistysliike. Miehet ja naiset tasaveroisina.

Näinä tärkeinä ja vaikeina aikoina on syytä muistaa kansanliikkeen luonne, ihmisten huoli arjen turvallisuudesta ja toimeentulosta on otettava vakavasti.

Toverit,

Sosialidemokratia on teonsana, verbi.

Se on suojatie kaikille. Se on rauhanliike. Ympäristöliike. Solidaarisuusliike.

Työ ja turvallisuus. Ja tekoja heikompien auttamiseksi, ja koko kansan sivistys- ja koulutustason nostamiseksi.

Kiitos toverit. Työmme jatkuu!

Itsenäisyyspäivän puhe pidettiin Tampereen Työväentalolla 5.12.2022

Piirikokous 26.11.2022 – puhe

Hyvät ystävät, toverit

Puhun ehkä viimeistä kertaa piirikokouksessa kansanedustajana.

Huhtikuussa päättyy 36 vuotta kestänyt edustajatyö. Se on toiseksi pisin heti kansanedustaja, puhemies Väinö Hakkilan jälkeen. Miehen, jota 1930 luvun poliittinen oikeisto häpäisi, ja samalla häpäistiin demokratiaa.

Hakkila siepattiin matkalla Tampereelta Teiskoon kesähuvilalleen. Hänet kyyditettiin Lapualle. Häntä pahoinpideltiin ja pakotettiin istumaan muurahaispesään, mutta hän ei antanut periksi. Hakkilan työ jatkui eduskunnassa pitkään.

Väinö Linnan Pohjantähden 3. osassa tapahtuva sosialidemokraattisen kunnallispoliitikon Janne Kivivuoren muilutus on tehty monelta yksityiskohdiltaan muistuttamaan Hakkilan muilutusta.

Olen vakavasti huolestunut myös tämän päivän Suomessa vihan ja kovuuden ilmapiirin kasvusta, jossa on paljon äärioikeistolaisuutta populismin ohella.

Olen ollut piirikokouksessa tarkkaan 50-vuotta sitten, ja kysyin jotain pj. Rafael Paasiolta. En muista kysymystä, pientä sähköä oli, mutta hyvä keskustelu.

Seuraava iso tapahtuma oli SDP:n puoluekokous Jyväskylässä 1975, jolloin Kalevi Sorsa ja Paavo Lipponen tulivat tutuiksi. Aika oli aatteellisen voimantunnon ja optimismin aikaa.

Jyväskylän kokouksen julkilausumaa – toinen kappale alkoi.

”Sosialidemokraattien tavoitteena on sosialistinen yhteiskunta.  Jossa vallitsee ihmisten välinen tasa-arvo.”
Apteekkien sosialisointi tuli tavoitteeksi, onkohan päätöstä purettu?

Vuoden 1982 kokouksessa tutustuin paremmin pääministeri Mauno Koivistoon– suhde lähentyi vuosien mittaan, kun kävi ilmi, että olimme olleet samalla Laivateollisuuden telakalla Turussa töissä.

Yksi viimeisempiä tapaamisia oli eduskuntaryhmän tilaisuus, jossa sain kunnia istua Mauno Koivistoa vastapäätä.
Kysyin häneltä:

-No, herra presidentti, vieläkö on aikaa ja intoa olla sikariportaan lentopallopeleissä mukana?

– Kuule Jukka, se ny vaan on niin, et ku toi pomppu ei enää oikein nouse niin o jääny vähemmälle, hän vastasi.

Minut valittiin kansanedustajaksi jo varsin kokeneena – työmiehestä maisteriksi opiskelleena. Olin tuohon aikaan Metalliliiton koulutuskeskuksen, Murikan rehtori. Kaupunginvaltuutettu, Kansan Lehden aktiivi kirjoittaja. Kirjoitin myös Sosialistiseen aikakauslehteen, joka oli SDP:n aatteellispoliittinen julkaisu.

Kansanedustajana olen aina kokenut olevani koko piirin edustaja. Jäsenyys – koko ajan Teiskon työväenyhdistyksessä on merkinnyt helppoa lähestymistä kaikkiin kuntiin.

Jälki näkyy esim. Valkeakoskella, jonne ministerinä sain aikaiseksi Tyryn koulun rakentamisen. Siellä voi siksi harrastaa liikuntaa Jukka-salissa.

Olen ollut vihkimässä Valkeakoskella valtakunnallisen jalkapallomuseonkin, pelikaverina Åke Lindman.

Ehkä isoimmat jäljet näkyy koulutuspolitiikassa.

Olen ollut keskeinen henkilö ammattikorkeakoulun synnyttämisessä, ja viimeksi olin hallitusohjelmaneuvottelijana, kun sovittiin oppivelvollisuuden laajentamisesta.
Toisen asteen tutkinto on tämän päivän peruskoulu. Se että 15 % ikäluokasta jättää toisen asteen kesken ei vain käy.

Ymmärrän, ettei tässä yhteydessä ole tarkoitus kertoa mitä kaikkea on tullut tehdyksi. Kerron vain esimerkinomaisesti, talkootyön verottomuus, pankkimaksujen kohtuullistaminen, työ pienten eläkkeiden korottamiseksi, myös vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen puolesta toiminen. Työväen keskusmuseon perustaminen Tampereelle ym.

Hyvät toverit,

Kiitän Teitä kaikkia tuesta ja yhteistyöstä. Ilman Teidän tukea en olisi yhtään mitään.

Minulla on ollut eri vuosikymmeninä satojen tovereiden kanssa yhteistyö ja yhteydenpito, joka on johtanut viiden vuosikymmen ajan kansan edustaksi. Muistan monia suurella lämmöllä ja kaipauksellakin.


Sosialidemokraatit ja ammattiyhdistysliike. Miehet ja naiset tasaveroisina.

Näinä tärkeinä ja vaikeina aikoina on syytä muistaa kansanliikkeen luonne, ihmisten huoli arjen turvallisuudesta ja toimeentulosta on otettava vakavasti.

Toverit

Sosialidemokratia on teonsana, verbi.

Se on suojatie kaikille. Se on rauhanliike. Ympäristöliike. Solidaarisuusliike.

Työ ja turvallisuus. Ja tekoja heikompien auttamiseksi, ja koko kansan sivistys- ja koulutustason nostamiseksi.

Kiitos toverit. Työmme jatkuu!

Puhe on pidetty piirikokouksessa, Pälkäneen Epaalassa 26.11.2022

ONKO SOSIAALISEN MEDIAN VAIKUTUSVALTA UHKA DEMOKRATIALLE?

Venäjällä eletään yhä valheisiin perustuvassa ”todellisuudessa” – 50 vuotta Tšekkoslovakian kansannousun tukahduttamisesta

”Demokratiaa nakertaa mato”, kirjoittaa Saska Saarikoski käsitellessään demokratian ja diktatuurien välistä taistelua (HS 29.9.). Demokratian voitto ei ole edes länsimaissa itsestään selvää. Pelonsekaisin tuntein joudumme seuraamaan jopa Yhdysvaltain seuraavia presidentinvaaleja – mato on (oikeisto)populismi.

Olin mukana mielenosoituksessa Turun taidemuseon mäellä Neuvostoliiton ja Varsovan liiton joukkojen hyökättyä Tšekkoslovakiaan elokuussa v. 1968. Panssarit vyöryivät Prahaan ja ”Ihmiskasvoinen sosialismi”- joksi maan demokratian kehitysvaihetta kutsuttiin – tukahdutettiin.

Venäjä käy brutaalia sotaa Ukrainassa. Vanhat muistot tulevat voimakkaasti mieleen.  Ymmärsin jo nuorena, että demokratia, oikeusvaltio, vapaat vaalit ja tiedonvälitys ovat puolustamisen ja kehittämisen arvoisia asioita.  Jaan täysin historioitsija, kirjailija Yavul Noah Hararin näkemyksen: ”Demokratia voi onnistua vain, jos julkinen keskustelu onnistuu”.

Populismi on läsnä kansanvallan iholla. Olen huolissani sosiaalisen median vaikutuksesta demokratiaan.  Somen suosittelualgoritmien aiheuttamissa informaatiokuplissa eletään samanmielisten ”impivaaralaisten” kanssa, maailmankuva supistuu ja vastakkain asettelu kärjistyy.

On murheellista, että tietosisältöjen laajentuessa kuplaantuminen vain vahvistuu, korvat ummistetaan ja oma ajattelu laiminlyödään.

Sosiaalinen media madaltaa osallistumiskynnystä, mikä on hyvä asia, mutta keskustelu on myös monesti henkilöön käyvää, julmaa, tarkoituksellisen loukkaavaa ja usein kyllä ”tyhjät tynnyrit kolisevat eniten”.

Yksi huolestuttava piirre on maalittaminen, eli ihmisten usuttamista tietyn henkilön kimppuun. Nykyinen rikoslaki ei ole antanut riittävästi mahdollisuuksia puuttua siihen oikeusministeriön tuoreen selvityksen mukaan. Tähän pitää tulla muutos.

Demokratiaa uhkaa myös valeidentiteetit. Valeprofiili voi johtaa huijauksiin, petoksiin ja vääristää keskustelua, kun manipulointi on helppoa.  

Hiljan ilmestynyt, akateemikko Erik Allardtin kunniaksi tehty ”Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys” -teos käsittelee hyvinvoinnin muutoksia Suomessa 50 vuoden aikana. Kuuntelin eduskuntakeskustelussa joidenkin edustajien maalaamaa synkkää kuvaa Suomesta, ja lainaan kirjan tekstiä:

”Kansainvälisessä vertailussa Suomi on vuosi vuoden perään kärjessä erilaisissa selvityksissä, joissa on vertailtu yhteiskuntien kehityksen tasoa. Suomi on vakaa, turvallinen ja vapaa niin kansalaisilleen kuin mediallekin.”
”Perusoikeuksia suojellaan, ja inhimillisen hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vertailussa olemme kärkisijoilla.
Köyhyys ja tuloerot ovat pienimmästä päästä. Ihmisten elämäntyytyväisyys on korkealla tasolla ja ympäristön tila korkea.”

Olemme kulkeneet tämän vaalikauden aikana läpi kolmen suuren kriisin: korona pandemia, sota Euroopassa ja energiakriisi.

Tilanne Suomessa ja Euroopassa antaa aiheen vakavaan pysähtymiseen. Mietin paljon omaa ja meidän kaikkien perspektiiviä lähihistoriaan ja tulevaisuuteemme. Voimaannun aina, kun palaan ruotsalaisen sosialidemokratian luomaan kansankoti-ideologiaan, josta kehittyi pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Se on puutteineenkin puolustamisen ja kehittämisen arvoinen innovaatio – myös rauhan turvaajana.

Jukka Gustafsson (sd)

kansanedustaja, valtuutettu

Artikkeli on julkaistu Aamulehdessä 10.10.2022

”Hyvinvoinnin ulottuvuuksia – Having, loving, being”

Pidin puheenvuoron budjettikeskustelussa tiistaina 20.9.2022.
( Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 )

Itseäni jäi vaivaamaan opposition, etenkin perussuomalaisten synkkä kuva Suomesta.  Erityisesti se, kuinka huonosti heidän mielestään kaikki asiat ovat.

Olen juuri lukenut ”Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys” ‑kirjan, jonka lähtökohtana oli akateemikko Erik Allardtin mukainen hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017. Allardt oli sosiologi, tunnettu maailmalla, joka loi nämä tunnetut käsitteet teoksessa ”Att ha, att älska, att vara: om välfärd i Norden”.
Suomeksi kirja on ilmestynyt jo vuonna1976 nimellä ”Hyvinvoinnin ulottuvuuksia”. Teoksen tutkimuskäsitteistöä ”having, loving, being” käytetään edelleen kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa.

Tässä tuoreessa, juuri ilmestyneessä ”Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys” -kirjassa on seuraava teksti, joka käsittelee hyvinvoinnin muutossuuntia Suomessa 50 vuoden aikana lähes tähän päivään: 

”Kansainvälisessä vertailussa Suomi on vuosi vuoden perään kärjessä erilaisissa selvityksissä, joissa on vertailtu yhteiskuntien kehityksen tasoa. Suomi on vakaa, turvallinen ja vapaa niin kansalaisilleen kuin mediallekin. Hallinto on parhaasta päästä, ja oikeuslaitos on riippumaton.
Perusoikeuksia suojellaan, ja inhimillisen hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vertailussa olemme kärkisijoilla.
Köyhyys ja tuloerot ovat pienimmästä päästä. Ihmisten elämäntyytyväisyys on korkealla tasolla ja ympäristön tila korkea.”

Juuri nyt me sosialidemokraatit kannamme huolta ihan jokaisesta suomalaisesta. Me olemme kulkeneet tämän vaalikauden aikana läpi kolmen suuren ja poikkeuksellisen ison kriisin: globaali pandemia, sota Euroopassa ja nyt viimeisimpänä energiakriisi.

Sosialidemokraatit ovat aina olleet toivon ja tulevaisuuden puolue. Me teemme päivittäin töitä ja etsimme ratkaisuja, jotta kohtaamiemme kriisien vaikutukset jäisivät kaikilta osin mahdollisimman pieniksi ja jokainen suomalainen voisi elää mahdollisimman normaalia elämää.

Mitä kauemmin tämä kriisi kestää, sitä tärkeämpää on mielestäni huolehtia siitä, ettei kukaan jää yksin ja että kaikista pidetään huolta. Tämän nyt käsittelyssä olevan budjetin henki ja päätökset edustavat tätä linjaa.

Mielestäni nyt ei ole aika tehdä leikkauslistoja.

Kestävyysvajeemme on pitkäaikainen ongelma, jonka taltuttamiseen tarvitaan lisääkin tekoja, mutta keskellä energiakriisiä ei ole nyt järkevää eikä edes realistista tehdä sopeutumistoimia, jotka väistämättä lisäisivät suomalaisten kotitalouksien ahdinkoa.

Säästöjä on tehty ja tullaan vielä tekemään: 370 miljoonaa euroa kehysriihessä tehtiin menoleikkauksia. Hallitus on huolehtinut ja tulee huolehtimaan julkisesta taloudesta. 

”Oppositio, rehellisyyttä nyt peliin!” 

Toistuvista kriiseistä huolimatta kestävyysvaje ei ole tällä vaalikaudella myöskään kasvanut. Vaalikauden alussa valtiovarainministeri arvioi tämän vajeen olevan neljä prosenttiyksikköä suhteessa bkt:hen, nyt tuorein arvio on kolme prosenttia. Kestävyysvaje on siis pienentynyt tällä vaalikaudella.

Lopuksi päätin puheenvuoroni lempiaiheeseeni – miten talouskasvu syntyy koulutuksella ja osaamisella.

Meillä on oltava -nyt kriisienkin keskellä- rohkeutta katsoa tulevaisuuteen. Tällä hallituskaudella on tehty merkittäviä koulutukseen liittyviä tulevaisuusinvestointeja mm. varhaiskasvatukseen, oppivelvollisuusuudistukseen ja nyt yhdessä sovituilla TKI (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) -panostuksilla varmistetaan, että Suomeen syntyy tulevaisuudessakin talouskasvua, kiinnostavia investointeja ja työpaikkoja.

Jukka Gustafsson

Teksti on alun perin julkaistu SDP Tampere Blogisivustolla syyskuun lopussa 2022

En asetu ehdolle kevään vaaleissa

TIEDOTE: Embargo 1.9.2022 klo 14.00

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson: En asetu ehdolle kevään vaaleissa

Tulen olleeksi kansanedustajana tämän kauden jälkeen 36 vuotta ja työelämässä yli 55 vuotta.

Päätös jättää eduskuntatyö tämän vaalikauden jälkeen on todella vaikea. Terveyteni on hyvä, motivaatio, into ja vimma eduskuntatyöhön edelleen kohdallaan.  Mutta…

Olen aloittanut työt v. 1964 Laivateollisuuden Telakalla Turussa. Samassa työpaikassa, jossa presidentti Mauno Koivistokin oli töissä ennen siirtymistään Turun satamaan. Asiasta puhuimme useammankin kerran presidentti Koiviston kanssa.

Olen ns. pitkälinjalainen, kouluttautunut työmiehestä maisteriksi.  Duunaritaustani vei Metallityöväenliiton koulutuskeskuksen Murikan rehtoriksi 29-vuotiaana. Kansansivistäjän unelmatyöhön.

Tultuani valituksi kansanedustajaksi v. 1987 olin motivoitunut eduskuntatyöhön.Käytin ensimmäisenä kautena 1987–91 sd-ryhmän jäsenistä toiseksi eniten puheenvuoroja istunnoissa.

Osoitin ensimmäisen suullisen kysymykseni kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suomiselle Tampereen Valmetin kiskokalustetehtaan työllisyydestä. Nenästäni alkoi valua verta muutama sekunti ennen kysymystä. Niinpä kerroin Tampereella, että taistelin työpaikkojen puolesta verisesti!

Tunnistan itsessäni politiikan 10-ottelijan, vahvat lajini ovat koulutus ja kulttuuri, pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittäminen ja työelämä-, tasa-arvo- ja demokratia -asiat. Teen muutaman noston.

Tein eduskunnan kuppilassa ”historiallisen kompromissin”-sovin sivistysvaliokunnan pj. professori Erkki Pystysen (kok.) kanssa, että käsittelyssä olevasta koulutuspoliittisesta selonteosta voidaan poistaa nuorisokoulu -uudistus, jotta ammattikorkeakoulu -uudistus saadaan liikkeelle. Kokoomus oli sen jälkeen valmis hyväksymään ammattikorkeakoulu -uudistuksen, jota se aiemmin vastusti.

Olen ollut neljällä vuosikymmenellä SDP:n koulutuspolitiikan ytimessä ja suurimman osan ajasta sivistysvaliokunnan jäsen ja SDP:n koulutuspoliittisen työryhmän pj.

Opetusministerinä (2011–13) toteutin hallitusohjelman ulkopuolelta lainsäädännön, jolla opettajien kurinpito-oikeuksia laajennettiin merkittävästi.

Hallitusohjelman kirjaus oppivelvollisuuden laajentamiseksi 18 ikävuoteen oli varmasti suurin, historiallinen, koulutuspolitiikan aikaansaannos. Se tehtiin Pilvi Torstin ja minun ollessa hallitusohjelmaneuvottelijoina. Laki on nyt voimassa.

Työministeri Liisa Jaakonsaari esitteli eduskunnalle v.1996 Vuorotteluvapaalain ja sanoi, että tälle voidaan antaa nimeksi ”Lex Gustafsson”. Vuorotteluvapaalla on ollut lähes 400 000 suomalaista ja sama määrä ihmisiä on päässyt oikeisiin töihin, vuorottelusijaisiksi. Rohkenen todeta, että olen voinut välillisesti vaikuttaa miljoonan ihmisen elämään, ei vähiten niihin tuhansiin, jotka sijaisuuden päätteeksi ovat saaneet pysyvän työpaikan. Olen kirjassani ”Ihmisyys haastaa itsekkyyden” (v.2002) käynyt syvällisesti läpi, kuinka ideani toteutui.

Minulla on yksi lyömätön(?) ennätys eduskunnassa. Olen ollut yhtäjaksoisesti eduskunnan jalkapallojoukkueen avauskokoonpanossa 33 vuotta, pelinumerolla 10.

Ennätys liittyy jokavuotiseen Euroopan parlamenttien väliseen turnaukseen, jossa olen ollut mukana. Olen siirtynyt keskikentän rakentajasta puolustajaksi, jossa tehtäväni edelleen on olla hyökkäävä, nouseva, vasen pakki!”

Jukka Gustafsson             

Minä otan opiksi

Sanna Marin tuli yhteistä automatkaa kyydissäni muutama vuosi sitten.

Oli aikaa keskustella pidempään. Puhuimme myös tulevaisuudesta, arkisista asioista, hyvästä elämästä.

Mitä muuta – kerron siitä ehkä muistelmissani.

Tunnistin jo tuolloin Sannassa nuoreksi ihmiseksi paljon kypsyyttä, tasapainoisuutta ja aatteellisuutta. Siksi oli helppoa olla nostamassa ja tukemassa Sannaa mm. SDP:n puheenjohtajaksi, ensiksi varapuheenjohtajaksi.

Pääministerimme on ollut nyt muutaman viikon median ahdistelun kohteena. On levitetty valheita, väitteitä, mielikuvia juhlista ja pippaloista, joissa lähdekritiikki on loistanut poissaolollaan. On luonnollista, että pääministerin vapaa-aika kiinnostaa, ja esille nousseet tanssivideot ja valokuvat Kesärannasta ylittävät uutiskynnykset. Niistä saa ja pitääkin uutisoida.

Jokainen voi itse arvioida, kuinka paljon on ollut ylilyöntejä, ja poliittista tarkoituksenmukaisuutta. Päämisterin ja SDP:n puheenjohtajan kansansuosio ei sovi oppositiolle eikä sitä tukevalle porvarilehdille. Se on uhka.

Pääministeri on kiistatta osoittanut väärää luottamusta ystäviin ja ”ystäviinsä”. Enempi harkintakyky olisi ollut ehdottomasti paikallaan.

Vieraista monet ovat osaavia taiteilijoita, menestyneitä muusikkoja, laulajia ym. mutta kuten julkisuuteen vuodatetut tanssivideot ja valokuvat osoittavat, vieraat eivät ole olleet luottamuksen arvoisia.

Olen tullut myös siihen johtopäätökseen, että raukkamainen teko osoittaa tekijöistään myös yhteiskunnallisen sivistyksen ja ymmärryksen puutetta. Pääministeri edustaa myös instituutiota ja SDP:n puheenjohtaja johtaa kansanliikettä.

On oikein- niin kuin pääministeri sanoikin- minä otan opiksi. Sanna vetää puoleensa asemansa ja nuorekkuutensa puolesta kulttuuri- ym. väkeä pilvin pimein. Lähelle on tunkemassa ihmisiä, joille Sannalla on vain väline- ja julkisuusarvo. Taakse jäänyt viikko on ollut raskas päämisterille, mutta myös hänen aidoille tukijoilleen. Myös minulle. Onneksi Sanna kestää ja kasvaa. ”Ei elämää voi kuin peltoa ylittää”, kirjoitti Nobel-kirjailija Boris Pasternack.

Jukka Gustafsson
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu

Artikkeli on julkaistu Tamperelainen -lehdessä 31.8.2022

Gustafsson kantaa huolta latinan kielen tulevaisuudesta lukioissa ja yo-kokeissa

TIEDOTE 17.6.2022

Kansanedustaja ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen latinan kielen aseman turvaamiseksi lukioissa ja ylioppilaskirjoituksissa. Gustafsson on huolissaan eurooppalaisen kulttuurin perustana toimineen latinan kielen asemasta, jonka tulevaisuus lukio-opetuksessa on vaarassa.

Toukokuussa eri medioissa uutisoitiin, että pitkän latinan ylioppilaskoe järjestetään viimeisen kerran vuonna 2025, koska opiskelijat eivät ole kiinnostuneita latinan kielen opiskelusta.

Gustafsson kysyykin kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta saataisiin oppilaat motivoitua lukemaan latinan kieltä lukiossa? Olisiko mahdollista kehittää jokin palkitsemis- tai pisteytysjärjestelmä, joka antaisi paremmin motivaatiota latinan kielen opiskeluun?

– Latinan kielellä on suuri merkitys eurooppalaisen kulttuurin perustana ja väylänä eurooppalaisen sivistyksen lähteille. Latinaa opetetaan edelleen monissa kouluissa ja yliopistoissa ja se on katolisen kirkon pääkieli, Gustafsson muistuttaa.

–  Latinaa opiskellaan monilla aloilla yliopistoissa. Esimerkiksi lääkärit, oikeustieteilijät, teologit, luonnontieteilijät ja tietysti historioitsijat, arkeologit ja latinistit tarvitsevat latinan kielen taitoja, kertoo Gustafsson.

Kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) sekä varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).

– Me allekirjoittaneet kannamme suurta huolta katoavasta latinan tietotaidosta, jota voi olla hyvin vaikeaa saavuttaa uudelleen. Latinan kielen opiskelun tulevaisuudesta päätettäessä pitäisi vaakakupissa painaa muut arviot kuin raha, huolimatta siitä, että nykypäivän Suomessa latinan kieltä ei ehkä arvosteta yhtä paljon kuin muualla Euroopassa, Gustafsson kollegoineen summaa.

Mitä on hyvä yleissivistys ja tulevaisuusosaaminen v. 2030-2040?

Rajusti muuttuvassa maailmassa koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen merkitys kasvaa entisestään.

Muutokset ympäristössämme – turvallisuus, digitalisaatio, tekoäly, ilmastonmuutos ja luontokato, demokratian, osaamisen ja osallisuuden haasteet – asettavat uusia tehtäviä koulutukselle.

Kansallinen koulutuspolitiikkamme peruskoulusta korkea-asteelle on tuonut Suomelle paikan maailman valtioiden eturivissä mitä tulee taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen menestykseen.


Suomi teki ”Paavo Nurmet” 2000-luvun vaihteessa. Kiitos peruskoulun, opettajakoulutuksen ym. juoksimme itsemme maailman kartalle yhtenä maailman parhaana koulutusmaana. Brändi kantaa edelleen.

Ajankohtaiset haasteet heikkeneviin oppimistuloksiin kytkeytyvät entistä voimakkaammin yleiseen, yhteiskunnalliseen eriytymiskehitykseen. Suomessa ylimmän ja alimman neljänneksen sosioekonomisen tason omaavista oppilaista lukutaitoero vastaa noin kahden kouluvuoden opintoja!

Erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, mutta heikkojen osuus kasvaa, yhä enemmän on nuoria, joiden lukutaito ei riitä jatko-opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen.

Tämä on täyden kansalaisuuden, osallisuuden ja työllistymisen kannalta megaluokan kysymys.

Marinin hallitus on reagoinut käynnistämällä Oikeus oppia -ohjelman. Koulutuspoliittisen selonteon käsittelyssä eduskunta hyväksyi sivistysvaliokunnan esityksen, jonka mukaan ”hallitus valmistelee kokonaisvaltaisen ja tavoitteellisen toimenpideohjelman, jolla varmistetaan jokaisen oppilaan perusopetuksen aikana vaadittavien perustaitojen ( lukutaito, kirjoittaminen, laskeminen) oppiminen.”

Perusasteella pitää pystyä hankkimaan sellaiset tiedot ja taidot että nuori pärjää toisen asteen koulutuksessa.

Eduskunnassa puheenvuorossani kiitin tamperelaisen, Kaukajärven koulun vuoden rehtoriksi valittua Ilpo Nybackaa(AL 7.12.2021). Hän lanseerasi ”Tavallisen koulun” -mallin.

”Tullaan ajoissa tunnille, takit naulakkoon, kännykät pois. Koulun tehtävä on edelleen opettaa elämässä tärkeitä perustyöskentelytaitoja, kuten hiljaista ja keskittynyttä työntekoa. On tärkeää, että luokassa on opettaja, joka osoittaa rajat ja samanaikaisesti kannustaa.”

Yksittäistä tietoa tärkeämpää on laajempien kokonaisuuksien, systeemien ja taustatekijöiden ymmärtäminen, kriittisen ajattelun, tiedon etsimisen ja kysymysten esittämisen oppiminen. Opettaahan koulutusjärjestelmämme tähän?

Mielestäni opetuksen syvällisemmät ja tärkeimmät vaikutukset liittyvät lasten ja nuorten henkiseen kasvuun, myönteiseen minäkuvaan, opiskeluhalun ja mielenterveyden edistämiseen. Niitä ei ole helppo mitata, mutta jokainen meistä tuntee kasvatuksen ja saadun opin vaikutukset mielessään elämän loppuun asti.

Historia, erityisesti oman maan historia, kirjallisuus, kuvataide, musiikki, teatteri, filosofia ym. katson kasvatuksellisesti tärkeämmäksi kuin tekniset tiedot, joilla turvataan juuri nyt tunnistettavissa oleva tulevaisuus. Ihmisen on osattava elää ja pystyttävä luomaan uutta nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Kulttuuripääoma kantaa ja antaa siivet, joiden avulla ihminen jaksaa ja osaa lentää, auttaa heikompaansa, tukea demokratiaa ja elää täyttä elämää rauhassa ja yhteistyössä muiden kanssa.

Suomi pitää nostaa yhteistyöllä koulutuksen edelläkävijäksi maailmassa. Eduskunnan hyväksymä hallituksen koulutuspoliittinen selonteko linjaa kunnianhimoisesti tulevaisuuden koulutuspolitiikkamme. Ei kun toimeksi.

Jukka Gustafsson

Artikkeli on julkaistu aamulehdessä kesäkuussa 2022

Gustafsson puhe SDP:n puoluevaltuustossa 14.5.2022

Hyvät toverit,

Haluan puhua tässä historiallisessa kokouksessa, talossa, jossa ovat puhuneet kaikki merkittävät SDP:n johtohenkilöt.  Ajattelen erityisesti juuri nyt viestimies,  presidentti Mauno Koivistoa ja Yrjö Kallista, puolustusministeriä ”vaaran vuosina” 1946-47, suurta rauhanaatteen puolestapuhujaa Suomessa.

Hyvät toverit

Tässä työväentalossa oli elokuussa v. 2004 koskettava muistotilaisuus. Tikkurilan väritehtaan vientijohtajan, Pirkko Ikosen muistoa saapui kunnioittamaan neljän eri venäläisen yrityksen pääjohtajaa, mukana heidän yrityksensä kolmekymmentä työntekijää.

Äkillinen kuolema keskeytti Pirkon työn 59- vuotiaana.

Pirkko oli minulle erittäin läheinen, rakas sukulainen, viennin ammattilainen ja venäjän kielen täydellisesti hallitseva. Tikkurila oli perustanut tehtaita Venäjälle ja Eurooppaan ja Pirkko oli niissä keskeisesti mukana.

Kerron tästä Pirkko Ikosen elämäntyöstä erityisesti siksi, että henki oli tuolloin se, että kaupallinen ja muu yhteistyö ja sen kehittäminen myös Venäjälle, kuten jo Neuvostoliittoon oli ollut itsestään selvää. Tuolloin vallitsi Euroopassa toivon ja optimismin näköala Venäjän kehitykseen.

Totesin Vappupuheessani, että: ”jos Natoon liitytään Suomen on aina järkevää pyrkiä pitämään hyvät suhteet Venäjään ja venäläisiin.

Putinin kanssa se ei enää ole mahdollista, mutta historia antaa meille aikaa ja mahdollisuuksia. Ne on käytettävä hyväksemme. Tavoite hyvistä naapuruussuhteista ei saa kadota mihinkään!”

Hyvät ystävät,

Itselleni vaakakupissa on painanut raskaasti Putinin näkemys siitä, että edelleen toimitaan sotatoimin etupiiriajattelun pohjalta, sulkien pois kansakuntien oikeuden itse päättää omasta tulevaisuudestaan.

Se on pelottava virhe, joka tekee Venäjästä täysin arvaamattoman valtion.

Venäjä on ollut täysin piittaamaton kansainvälisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista sopimuksista.

Ei ole näköpiirissä pitkään aikaan, että Venäjä löytäisi johtotähden, joka veisi maata kohti demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota.

Ennemminkin niin, että Äiti-Venäjän kirjahyllyssä pölyyntyy Jevgeni Jevtušenkon ajankohtainen runo ”Haluavatko venäläiset sotaa?”, jota Ukrainan presidentti Zelenskyi siteerasi puhuessaan Venäjän kansalle.

Kysykää peltojen kynnösten yllä olevalta hiljaisuudelta

sekä koivuilta ja poppeleilta.

Kysykää niiltä sotilailta,

jotka makaavat koivujen alla,

ja kertokoot heidän poikansa,

haluavatko venäläiset sotaa.

”Ei sotaa toivoa,

ei sotaa toivoa,

voi venäläiset milloinkaan.”

Naton jäsenyys ei ole lainkaan ongelmaton, mutta se mikä on tehtävä isänmaamme turvallisuuden ja itsenäisyyden varmistamiseksi, on tehtävä nyt.

Tulen äänestämään Natoon liittymisen puolesta.

PUHE on pidetty puoluevaltuuston kokouksessa 14.5.2022 Helsinki/ Paasitorni
Puhuttaessa muutokset mahdollisia
.

Jukka Gustafsson -Vappuhe 2022 Pirkkalassa

Hyvät Ystävät,

Tämä Vappu on erilainen kuin monet muut aiemmin juhlimamme Vaput, eikä se johdu yksin siitä, että koronan vuoksi emme ole voineet kahteen vuoteen kokoontua.

Euroopassa on käynnissä sota. Se on monien meidän mielessämme paljon ja kovin raskaana kuin iso kivi repussamme, koko ajan.

Venäjä on pettänyt maidemme välisen luottamuksen ja sen mukana luottamuksen hyvään naapuruuteen, jota olisimme halunneet vaalia ja kehittää. Mallimaana – ikuisen rauhan rajana.

Tuomitsemme jyrkästi Venäjän toiminnan. Se rikkoi kansainvälisiä lakeja ja horjuttaa koko Euroopan tasapainoa, taloutta ja ihmisten arkea. Vaadimme että sotatoimet on lopetettava. Rauha on palautettava Eurooppaan.

Lähiviikkoina tehdään historiallinen päätös mahdollisesta Natoon liittymisestä.

Monien muiden tavoin olen ollut erittäin kriittinen ja pitänyt Suomen pitkää ulkopoliittista linjaa pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ainoana oikeana.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja uhkailut Natolle ettei se saisi ottaa enää uusia jäseniä, on muuttanut täysin Suomen turvallisuusympäristön. Venäjä laukaisi itse omilla toiminnoillaan ns. NATO-option. Nyt näyttää siltä, että mahdollinen liittyminen tapahtuisi samanaikaisesti Ruotsin kanssa.

Me haluamme ylläpitää rauhaa ja vakautta. Me haluamme, että lapsemme ja heidän lapsensa voivat elää turvallisessa maassa ja  jatkaa sen hyvinvoinnin rakentamista, jota me ja meidän vanhempamme ovat tehneet.

Jos Natoon liitytään, haluan kuitenkin korostaa, että yhteinen pitkä raja ei muutu miksikään.
Suomen on aina järkevää pyrkiä pitämään hyvät suhteet Venäjään ja venäläisiin.
Putinin kanssa se ei enää ole mahdollista, mutta historia antaa meille aikaa ja mahdollisuuksia. Ne on käytettävä hyväksemme. Tavoite hyvistä naapuruussuhteista ei saa kadota mihinkään!

Hyvät kuulijani,

Vapun suuret työväenliikkeen ja vasemmistolaisen arvomaailman ihanteet ovat arvossaan enemmän kuin ehkä vuosikymmeniin.

Vapauden, demokratian ja tasa-arvon suuret periaatteet on poljettu monessa Euroopankin maassa. Venäjällä vapaa kansalaisyhteiskunta ja demokraattiset arvot eivät ole koskaan päässeet kansakuntaa ohjaaviksi ideaaleiksi.

Kaiken ylitse nostan sosialidemokratian aateperustasta vapauden ylistyslaulun.  Sananvapaus, kokoontumis- ja liikkumisvapaus, oikeus kulttuuriin, sivistykseen, oikeusvaltioon, yrittämiseen, turvallisuuteen.

Hyvät toverit,

Nyt, tänä Vappuna on tärkeää muistuttaa sosialidemokratian kruununkivistä!  Jo vuonna 1899 saksalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko Eduard Bernstein kiteytti, että ”sosialidemokratian tehtävä on aina yksilön vapaan persoonallisuuden kehittäminen ja suojaaminen”.

Yhdysvaltalainen Freedom House -järjestö julkaisee vuosittain raportin demokratian ja kansalaisoikeuksien tilasta eri puolilla maailmaa. Vertailun mukaan Suomi, Norja ja Ruotsi ovat maailman vapaammat maat.

Miksi?

Koska meillä on rehelliset vaalit, monipuoluejärjestelmä ja aito puolueiden välinen kilpailu. Korruptio on vähäisintä maailmassa. Oikeusjärjestelmä toimii itsenäisesti.

Tutkimusten mukaan Suomi on selvinnyt kaikista parhaiten koronaviruspandemiasta.

Kiitos maan hallitukselle, terveysalan tuntijoille ja hoitajille.

Ystävät,

Olemme Pohjoismaissa – ensimmäistä ja lähes ainoaa kertaa maailmanhistoriassa – luoneet yhteiskuntamallin, pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Hyvinvointivaltion, jossa lähes kaikilla ihmisillä on aito mahdollisuus olla oman elämänsä sankareita, määrittää oma elämänpolkunsa. Alkujaan 1930-luvun ruotsalaisesta Sosialidemokraattinen kansankotiajatuksesta kehittyi hyvinvointivaltion rakenteet ja hyvinvointi.

Demokratia ei ole vielä valmis. Erityisesti työelämässä työpaikkademokratia, tulosten oikeudenmukainen jako ja työntekijöiden hyvinvointi vaatii työtämme. Suomessa edelleen on köyhyyttä ja pienituloisuutta. Erityisesti pientä eläkettä saavien aseman parantaminen on työmme kohteena.

Hyvät kuulijani

Meille tuli Ranskan vaaleista vakavasti otettava muistutus.

Ranska on paljon enemmän luokkayhteiskunta kuin Suomi. Vastustajat pitivät presidentti Macronia ”rikkaiden presidenttinä”.  Me emme ihan ensimmäiseksi syyttäisi Koivistoa, Halosta tai Niinistöä vastaavalla tavalla.

Oikeistolaisten puolueiden hyvä menestys Euroopan maiden parlamenttivaaleissa heijastaa merkittävää, historiallista käännekohtaa. Äärioikeiston edustajan, Le Penin iso äänimäärä presidentin vaaleissa saavutettiin puhumalla kansalaisten ostovoimasta, arjen asioista, tulonjaosta.

Äärioikeisto sai paljon ääniä pienituloisilta, itsensä yhteiskunnan ulkopuolelle jääneiksi kokevilta kansalaisilta. Tämä kaikki vaatii myös meiltä arviointia, syvällistä reagointia, näkyvää työtä ja toimintaa kansalaisten toimeentulon ja ostovoiman turvaamiseksi. Ajattelen erityisesti lapsiköyhyyttä, joka koskettaa yli 100.000 perhettä ja pientä työeläkettä saavien aseman korjaamista.

Eriarvoisuuden vähentäminen, kaikkien hyvinvoinnin kasvattaminen ja vahva oikeudenmukaisuus ovat meidän ”leipälajimme” myös tulevassa eduskuntavaaleissa.

Toivon, että ensi vuonna eduskuntavaalien suurimman puolueen paikkaa lähdetään tavoittelemaan rehellisin puhein ja keinoin. Oppositiopuolueet – Kokoomus ja Perussuomalaiset – ratsastavat populismin tiellä, toinen Suomenhevosella nimeltä ”Maahanmuutto” ja toinen kylmäverisellä laukalla ”Holtiton velanotto”. Kokoomukselta pitää voida edellyttää rehellisyyttä myös oppositiossa!

Eurostatin tuore tutkimustieto vetää ilmat pihalle Kokoomuksen velkapopulismi -teorioilta.

Suomi on EU:n jäsenmaista kuuden parhaan maan joukossa mitä tulee velkasuhteen muutokseen vuosina 2019 – 21. Suomella velan kasvu on Eurostatin tutkimuksen mukaan 6.2 prosenttia, kun se EU-maissa on keskimäärin 10.6 prosenttia. Velan kasvu esim. Ranskalla 15.5 ja Espanjalla 20.1 prosenttia.

Arvostamani professori Sixten Korkman totesi nukkuvansa yönsä rauhallisesti niin kauan, kun Suomen valtionvelka on alle EU:n keskitason. Olen Sixten Korkmanin kanssa täysin samaa mieltä, kansanedustaja Gustafsson toteaa.

Tärkeintä on että, onnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan ansiosta Suomen talous on hyvässä iskussa. Työllisyys on noussut ennätyskorkealle! Julkisen velan BKT-suhde laski jopa viime vuonna!

Olisiko puheenjohtaja Orpo, nyt oikea hetki sanoa kiitoksen sana pääministeri Marinin hallitukselle?

Marinin hallitus on ollut vaikeissa oloissa yhteiskuntaa uudistava hallitus, tasa-arvoa lisäävä hallitus. Olemme vahvistaneet vanhustenhuoltoa, olemme parantaneet lastensuojelua, tehneet sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen, joka vahvistaa peruspalveluja.

Te pirkkalalaiset voitte olla ylpeitä ja onnellisia Sanna Marinista. Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja saa työstään erinomaisen arvosanan, joka näkyy myös hänen kansansuosiostaan.

Hyvät ystävät,

Pirkkalassa, jos missään, on tärkeää puhua koulutuksesta ja osaamisesta. Itseasissa sivistyksestä.

Kulunut vaalikausi on ollut koulutuksen kunnianpalatusta. Hallitusohjelma perustui pääosin sosialidemokraattisen koulutuspoliittisen työryhmän ohjelmaan.

– varhaiskasvatukseen palautettiin subjektiivinen päivähoito-oikeus ja ryhmäkokoja pienennettiin.

– oppivelvollisuutta laajennettiin toiselle asteelle ja samalla toinen aste muuttui maksuttomaksi
– korkea-asteella lisättiin 10.000 aloituspaikkaa – korona-pandemian aiheuttamia oppimisvajeita korjataan ja se vaatii pitkäkestoisia lisäpanostuksia kaikilla koulutusasteilla vielä pandemian väistyessäkin. VAIN HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI VOI OPPIA.

Sivistysyhteiskunnassa on kaksi peruspilaria.
Ihmisten yhdenvertainen kohtelu. Oppimisessa, elinikäisessä oppimisessa, myös heikommista lähtökohdista olevia tukemalla opinto-ohjaus ym.


Toinen peruspilari koskee  kykyämme käsitellä informaatiota ja symboleja, myös tarkoituksellista disinformaatiota. Kriittinen lukutaito, lähes kaiken epäily, on modernia sivistystä. Tässä asiassa koulutus on tavattoman tärkeässä asemassa.
Jos elämä on vain selviytymistä ja niukkuudessa elämistä, itsensä sivistäminen jää toiseen rooliin. 

Hyvät kuulijat,

Päätän puheeni sydäntäni lähellä olevaan, tärkeään aiheeseen: sivistyksen ja kulttuurin merkityksen ja arvon korostukseen.  Parhaimmillaan koulutus ja kulttuuri vahvistavat ihmisen kasvua täyteen ihmisyyteen.  Se voi myös purkaa eriarvoisuuden syvimpiä syitä. Oikeassa kohtaa annettu tukiopetus –  elokuvakamera tai kitara käteen –  voi pelastaa syrjäytymisvaarassa olevan nuoren elämän!

Elinikäinen oppiminen auttaa meitä ymmärtämään yhteiskuntaa, maailmaa ja ihmisyyttä, sekä asettumaan muiden ihmisten asemaan ja kantamaan sosiaalista vastuuta.

Me tarvitsemme koulutusta, joka vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Me tarvitsemme jatkuvasti kehittyvää osaamista ja elinikäistä oppimista.

Me tarvitsemme sivistystä koko elämää varten, ei vain ollaksemme tuottavia työelämässä.

Toverit.

Minulle tulevaisuus on sekä suojatien että kiihdytyskaistan rakentamista. Suojatiellä olet turvassa. Kukaan ei aja päälle tai aja sinua pois. Tarvitsemme myös kiihdytyskaistan, paikoilleen ei voi aina jäädä. Liikkeemme kehittyy uuden tiedon ja aatteemme vuorovaikutuksessa. 
Niin on hyvä ja oikein.

Hyvää Vappua kaikille.

(Vappupuhe pidettiin 30.4.2022 Pirkkalan Suupantorilla – Puhuttaessa muutokset mahdollisia)