Jukka Gustafsson vappupuhe 2019

Hämeenkyrö, Kyröskosken tori 1.5.2019

Arvoisat Vapun juhlijat, hyvät työväen juhlapäivän kansalaiset

Pitkä perinne kevään aloittavasta juhlasta on arvokas.
Se on niin merkittävä ja kiinnostava, että jo vuosia porvaripuolueetkin ovat jo järjestäneet omia ”vappujuhliaan”.  Pääsyynä on ehkä kuitenkin se, että meille ei anneta edes yhtä päivää vuodessa, jossa vasemmisto ja työväenhenkinen ay-liike saisi yksin paistatella mediajulkisuudessa.

Mikään ulkopuolinen voima ei himmennä Vapun voimaa ja sen sanomaa.
Tänäkin Vappuna ympäri maailmaa miljoonat ihmiset kokoontuvat punaisten lippujen ääreen. 
Tuhannet ihmiset haluavat marssia ja kokoontua yhteen osoittamaan yhteisiä arvojaan ja uusia tavoitteitaan.

Vapun suosio näkyy turuilla ja toreilla, työväenperinnekin muuttaa muotoaan.
Vapusta on tullut – hyvä niin – koko kansan juhlapäivä, mutta päivän pääväri on edelleen punainen.
Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon väri.

Monet historian tutkijat ovat luonnehtineet taakse jäänyttä 1900-lukua myös sosialidemokratian vuosisadaksi. Rinnan teollistumisen ja kaupungistumisen, rinnan työväentalojen rakentamisen ja koulutuksen kasvun nousi työväestön itsetunto.

Työväestön rivistä nousi – niin oppineita kuin tavallisia työläisiäkin – jotka näkivät ihmisen arvon muunakin kuin alistettuna työntekijänä ja torpparina. 
Syntyi aate, ideologia, puolue ja joukkoliike, jonka jäljet ovat kunnioitusta herättävät.
Siksi vappua kannattaa ja pitää juhlia. Samalla me teemme kunnianosoitusta niille menneille sukupolville, jotka meitä paljon, paljon vaikeimmissa asemissa rakensivat perustan ja kivijalan kansanvaltaiselle työväenliikkeelle.

Meitä suomalaisia sosialidemokraatteja ovat ruotsalaiset toverimme olleet askeleen edellä.  Minua on aina innostanut ja voimaannuttanut ruotsalaisen sosialidemokratian korostama kansankoti-idea, itse asiassa ideologia, poliittinen päämäärä.

Kansankoti muotoutui poliittisten saavutusten kautta pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, josta voimme olla ylpeitä.  Kelpaa olla vaikka rinta rottingilla. Voimme katsoa ketä tahansa silmiin ja sanoa, me olemme tämän suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arkkitehtejä!

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yhteiskunnallisen taistelun ja kamppailun luonne on muuttunut. Globalisaatio, maailmankaupan vapautuminen ja sen tuoma kvartaalikapitalismi ja kansallisvaltioiden aseman heikkeneminen on kiistatta heikentänyt vasemmistopuolueiden voimaa. Olemme menettäneet otetta maailmanlaajuiselle kapitalismille, joka uusliberalismin kaavun alla toimii kaikkialla.

Elämme tuloerojen kasvun ja eriarvoistumisen aikaa.  Tutkijat puhuvat, että olemme jo Suomessakin palaamassa luokkayhteiskuntaan. Seppo Ylinen kirjoitti Demokraatissa osana menossa olevaa aatekeskustelua SDP:n linjasta kuinka ”ollaan palaamassa perijöiden ja koroilla eläjien yhteiskuntaan, jossa varallisuus keskittyy entisestään”.

Pääoman tuotto ylittää kansantuotteen kasvun. Se luo taloutta ja yhteiskuntaa epävakauttavan kierteen. Vaurastumisen ydin ei olekaan enää työnteko, vaan pääomien omistaminen.

Arvoisa juhlaväki!

Siirryn seuraavaksi sydäntäni lähellä olevaan, tärkeään aiheeseen: sivistyksen ja kulttuurin merkityksen ja arvon korostukseen.  Parhaimmillaan koulutus ja kulttuuri vahvistavat ihmisen kasvua täyteen ihmisyyteen.  Se voi myös purkaa eriarvoisuuden syvimpiä syitä. Oikeassa kohtaa annettu tukiopetus –  elokuvakamera tai kitara käteen –  voi pelastaa syrjäytymisvaarassa olevan nuoren elämän!

Meidän tavoitteenamme on sivistynyt yhteiskunta ja sivistynyt ihminen.  Sivistykseen kuuluvat yhtä hyvin käden taidot kuin taito- ja taideaineet, musiikki, teatteri, elokuva, historian tuntemus, hyvä yleissivistys, etiikka ja filosofia ja paljon muutakin.  Näiden kaikkien myötä kasvavat kyvyt ajatteluun ja suvaitsevaisuuteen.

Miksi puhun näistä?

Siksi, että tulevaisuuden muutosten kohtaamisessa, työn murroksessa, vain laaja-alainen sivistys ja osaaminen antavat kyvyn toimia yhteiskunnallisesti aktiivisena kansalaisena

Elinikäinen oppiminen auttaa meitä ymmärtämään yhteiskuntaa, maailmaa ja ihmisyyttä, sekä asettumaan muiden ihmisten asemaan ja kantamaan sosiaalista vastuuta.

Me tarvitsemme koulutusta, joka vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Me tarvitsemme jatkuvasti kehittyvää osaamista ja elinikäistä oppimista.

Me tarvitsemme sivistystä koko elämää varten, ei vain ollaksemme tuottavia työelämässä.

Suomalaiset äänestivät eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. Sipilän hallituksen eriarvoistava politiikka sai murskaavan tuomion äänestäjiltä, kepu sai heikoimman tuloksen koko itsenäisyyden ajalta. Kokoomuksen Orpo on yksinäinen kulkija myös tappion jälkeen. Kokoomuksen ääniosuus oli pienin puoleen vuosisataan.

Ja kolmas hallituspuolue – siniset – pyyhkiytyi kerralla pois eduskunnasta, eivätkä enää palaa. Ja sinisten ministerin Jussi Niinistön haaveet 120 uudesta hävittäjästä haihtuivat ilmaan. Me emme jää kaipaamaan Niinistöä, emmekä ainuttakaan hävittäjäkonetta.

Vaalien selviä voittajia olivat sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät. Puolueet saivat 15 uutta lisäpaikkaa. Eniten paikkojaan kasvatti SDP – kuudella lisäpaikalla. Käymme tulevalla vaalikaudella uudistustyöhön vahvalla kansan tuella! 
Esitimme vaaliohjelmassa useita, nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä.

Eläkeläisten pienituloisuuteen ja kurjaan kohteluun on viimein puututtava! Inhimillinen yhteiskunta ei voi seurata ikäihmisten ahdinkoa, ja köyhtymistä. Olemme esittäneet sadan euron nettokorotusta pieniin eläkkeisiin. Siitä pidämme kiinni.

Vaadimme että vanhustenhoidonpalvelut pannaan vihdoin kuntoon. Siksi tarvitsemme Vanhustenhoitoon 0,7 hoitajamitoituksen.

Kuulijani

Viime vaalikauden moraalinen häpeä numero yksi oli Kokoomuksen ja kepun lehmänkaupat. Se maksoi häpeän lisäksi satoja miljoonia euroja. Suomalaisten onneksi tuo lehmänkauppa meni nurin. SOTE -uudistus tarvitaan ihmisten hoitoon pääsyn parantamiseksi, ei rahantekokoneeksi oikeistopuolueiden ”veljien ja siskojen” kansoittamille yksityisille terveysjäteille.

Nyt ihminen palaa uudistuksen ytimeen. -miten saan kohtuuajassa laadukkaat palvelut ja pääsyn hoitoon lääkärille.

Hyvät toverit,

Tämän Vapun aatteellinen ja ideologinen viestini koskee aatteemme ydintä. Yhä tänään, enemmän kuin koskaan aikaisemmin, me jatkamme kamppailua ihmisten aineellisen ja henkisen tasavertaisuuden puolesta yltiöliberalismia, kapitalismia ja yhteiskunnallista taantumusta vastaan. Demokraattinen sosialismi on ainut vastavoima Suomessa ja Euroopassa tälle ahneudelle, itsekkyydelle, ihmisyyden alistamiselle pääoman vallalle.

Sosialidemokratiaa on parhaimmillaan ohjannut sen analyysi kapitalismin eriarvoistamista rakenteista. Nämä rakenteet ovat edelleen liian hallitsevat, voimakkaat työelämän, talouden, viestinnän, tulonjaon rakenteissa, eriarvoisuuden syntymekanismeissa.

Toverit. Näistä yhteiskunnan rakenteellista vääryyksistä ei ole kiinnostunut vihreä liike, ei edesmenneet siniset, mutta ei myöskään vihreä liike puolueena.

Siksi minusta ei saa sinänsä kaunista sunnuntaihumanismia puhuville vihreälle liikkeelle kannattajaa, ei edes kunnon kaveria.

Sosialidemokratia on ainut liike, joka voi muodostaa oikean ja aidon vastavoiman oikeistolle. Sosialidemokraattien tulee olla nykyistä selkeämmin vastavoima sille, mitä poliittinen oikeisto Suomessa ja kansainvälisestikin pyrkii edistämään.  Niin-tiedämme hyvinvointivaltion rakenteiden purku, julkisen sektorin alasajo, kvartaalikapitalismi, tuloerojen kasvu ym.

Tähän kytkeytyy vasemmistoajattelijan Chantal Mouffen ajatus siitä, että todellisessa demokratiassa vallitsevassa hegemoniasta kilpailevat eri ideologiat.

Voin ainakin kysyä, että olemmeko sosialidemokraatteina menettäneet ihmisten mielissä aseman johtavana vastavoimana sille mitä tapahtuu työelämässä, taloudessa, kulttuurissa, moraalissa.

Muutama viikko sitten lähes hävittiin eduskuntavaalit pienten yksityiskohtien vuoksi, joilla ei olisi pitänyt olla mitään roolia vaalitaistelussa. Mutta iso kuva- taistelu palkansaajien ja eläkeläisten aseman parantamiseksi jäi sivuraiteille.

Emme onnistuneet vaaleissa saamaan riittävän isoa palkansaajien ja eläkeläisten luottamusta. heitähän on yli kaksi miljoonaa, mutta olemme kuitenkin suurin puolue.

Hyvä edes niin, vaikka en vaali-iltana innosta hyppinytkään.

Tahdon muistuttaa, että moderninkin yhteiskunnan luokkataistelun iso ottelu käydään Talouden, tulonjaon, ekologisen hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden kehässä. Se vaatii erityisesti parlamentaarista, mutta myös ulkoparlamentaarista voimaa.

Kansankoti, hyvinvointivaltio- mikä nimi turvallisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan nimeksi halutaankin antaa, on se, minkä aatteellinen sosialidemokratia on aina asettanut poliittisen toiminnan päämääräksi.

Tästä päämäärää kohti edetään kansalaisten vapaissa vaaleissa antaman valtakirjan voimalla, vahvan valtion ja vahvojen julkisten instituutioiden tarjoamalla perustalla.

Sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta vaatii vahvaa valtiota. Tarvitaan valtion osallistuttava myös talouden alueella, sillä yksityinen yritystoiminta ei voi vastata kansakunnalle elintärkeitä tehtävistä. Valtion osallisuus on perusteltua myös talouden vapauttajana ja pitkävaikutteisten ratkaisujen toteuttajana.

Hyvät kuulijani

Toivo elää.  Ranskalaisen taloustieteilijä Thomas Pikettyn teoksessa ”Pääoma 2000-luvulla” esitetyt ajatukset ovat herättäneet huomiota ja hänestä veikataan tulevaisuuden nobelistia. Hänen kirjaansa on pidetty vuosikymmenen tärkeimpänä.

Pikettyn viesteistä;

-Maailman maiden tulisi ottaa käyttöön globaali progressiivinen varallisuusvero. Tuottoja voitaisiin käyttää mm. eriarvoisuuden vähentämiseen, kasvuinvestointeihin ja ylimpiä tuloveroja voitaisiin nostaa rutkasti jopa 70-80 prosenttiin.

-EU:n pitäisi koordinoida verotusta tehokkaammin

-Peritty varallisuus määrittelee elinkaaren aikaista tulonjakoa entistä vahvemmin monissa maissa.

Pidän Pikettyä modernina, meidän aikamme sosialistina!

Hyvät ystävät.

Lähiviikkoina ratkeaa, millainen hallitus Suomeen syntyy. Keskustan kanssa on perinteisesti ollut helpompaa löytää yhteisymmärrys siitä, miten Suomesta kehitetään oikeudenmukaista ja tasapainoista yhteiskuntaa kuin esim. Kokoomuksen kanssa.
Olen itse toivonut punamultaa hallituksen pohjaksi, ja suonut Kokoomukselle paikan vaihteeksi oppositiossa. Mutta voi olla, että keskustan tappio ottaa niin lujille, ettei hallitusvastuu kiinnosta riittävästi.

Minusta kuitenkin Keskustan kynnyskysymykset kannattaa ottaa tosissaan neuvottelujen kohteeksi. Kyllä keskustassakin tiedetään, ettei tämän päivän hektisessä, pintajulkisuuden ilmapiirissä ole mikään itsestäänselvyys, että puolue lihoisi oppositiossa. Näin etenkin tilanteessa, jossa todennäköisesti Perussuomalaiset ovat jo kokonsa tähden pääoppositiopuolue, jos eivät hallitukseen etene. Joka tapauksessa on ollut hyvä asia, että SDP:n puheenjohtaja Rinne on pitänyt perussuomalaisia samanarvoisena potentiaalisena hallituspuolueena kuin kaikkia muitakin. Aika pian olemme tässä asiassa viisaampia.

Ystävät, toverit.

Olemme luvanneet uuden suunnan Suomelle. Meidän tulevaisuutta hallitsee toivo.

Eriarvoisuuden vähentäminen, lapsi- ja eläkeläisköyhyyden nujertaminen, hyvinvoinnin kasvattaminen ja luja oikeudenmukaisuus. Pidetään kaikki mukana yhteiskunnassa.

Olemme sosialidemokraatteja, ja vasemmistolaisia, koska haluamme pitää kiinni yhteiskunnan perusrakenteista, emmekä ulkoistaa ja myydä niitä.

Voimme jatkaa toivottavasti työtämme hallituksesta käsin. Meidän näköinen Suomi ja isänmaa tarjoaa kaikille vapautta, oikeutta koulutukseen ja kulttuuriin, terveyttä, hoivaa ja turvallisuutta.

Näissä innostavassa tunnelmissa toivotan kaikille Hyvää ja Iloista Vappua!

Voitto ja tappio


Kansa on puhunut, pulinat pois. Vaalit olivat poikkeuksellisen jännittävät. Jännitin itsekin paikkaani pitkään. Tulihan se lopulta lähes 5000 äänellä. Vaalit olivat Pirkanmaalla nuorten Sanna Marinin ja Ilmari Nurmisen suurta juhlaa. Myös Pian ja Markon komeat äänimäärät olivat tarpeen.  Odotettu viides paikka tuli kuitenkin kaikkien ehdokkaiden yhteisellä äänimäärällä.

SDP voi onnitella itseään hyvästä tuloksesta Pirkanmaalla, mutta kokonaistulosta Suomessa ei voi pitää oikeana voittona. Alle 18 % kannatus ei imartele pääoppositiopuoluetta. Kuusi lisäedustajaa ryhmään on puolet siitä mitä gallupitkin antoivat ymmärtää.

Miksi kannatus viime viikkoina lähes romahti? Enemmän olisi pitänyt puhua ja pysyä ihmisten arjen asioissa ja Sipilän hallituksen kritiikissä, mitä tulee esim. lapsi- ja eläkeläisköyhyyden kasvuun, koulutusleikkauksiin, suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteiden purkuun esim. epäonnistunut taksiuudistus ym.

Kokoomus selvisi vaaleista kuivin jaloin, mutta Keskustapuolue kärsi murskatappion. Tämä kuvaa hallituksen politiikkaa – hyvätuloiset pääsivät hallituksen leikkaustoimista kuin koira veräjästä, ja pieni- ja keskituloiset maksoivat laskun – puolueista kepu.

Kepu luopui alkiolaisuudesta, köyhän asialla olemisesta. En itse sulje sitäkään pois, että kepu olisi vielä hallitusohjelmaneuvotteluissakin mukana. Vahva punamulta eli vielä mielissä ennen vaaleja.

Eduskunnan kokoonpano muuttuu erittäin paljon, naisedustajien määrä suurempi kuin koskaan. Hyvä niin ja samalla kysyn, miten saisimme nuoret miehet äänestämään aktiivisemmin.

Hallitusneuvotteluista tulee kiemuraiset. Tärkeintä on, että Suomen suunta muuttuu takaisin kohti yhteistä kansankotia.

Syrjäytymiskehitykseen on käytävä uusin keinoin kiinni. Koulutukseen ja osaamiseen on panostettava enemmän. Vasemmistopuolueet ja vihreät ovat puhuneet samalla äänenpainolla lisämiljardin tarpeesta. Varhaiskasvatus, peruskoulu, toinen aste ja korkeakoulut tarvitsevat resursseja. Esim. varhaiskasvatukseen pantu euro tuo rahan takaisin kuusinkertaisena. Näin me rakennamme Suomen parempaa tulevaisuutta.

Jukka Gustafsson, kansanedustaja (sd)

Julkaistu Tamperelaisessa 17.4.2019

Väinö Voionmaa 150-vuotta juhlaseminaarin avauspuhe

Arvoisat juhlaseminaarin osanottajat

Minulla on suuri kunnia avata ”Väinö Voionmaan syntymästä 150 vuotta -juhlaseminaari” ja toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi.

Tahdon heti kiittää myös kaikkia teitä, jotka olette tehneet erinomaista työtä tämän seminaarin ohjelmakokonaisuuden rakentamisessa. Erityiskiitos professori Pertti Haapalalle, koulutuspäällikkö Antti Jehkoselle ja Työväenopiston rehtori Matti Saarelle.

Kiitos järjestäville tahoille: Tampereen yliopistolle, Tampereen kaupungille, Voionmaan koulutuskeskukselle, Tampereen seudun työväenopistolle, Sos. dem. Väinö Voionmaa -seuralle, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuralle sekä Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelmalle.

Monilla meistä on jokin erityissuhde professori Voionmaahan.
Olen itse kansansivistystyön, työväenopiston ja kansankorkeakoulun kasvatti.  Minulla oli sivistystyön antamien siipien avulla mahdollisuus lentää ja päästä myös akateemisiin opintoihin Tampereen yliopistoon, opetusjaostoon ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.

Muistan yllättävän hyvin, kun kävelin ensimmäistä kertaa opiskelijana kohti yliopiston pääovea ja katsoin Väinö Voionmaan muistomerkkiä.  Tiesin suunnilleen, kenestä on kysymys. Kuljin suurmiehen ohi. Olisi pitänyt hiljentää vielä enemmän askeleita.

Täällä Tampereen uuden yliopiston suojissa tiedämme sen työn merkityksen, jolla yhteiskunnallisen korkeakoulun kansleri professori Voionmaan elämäntyö pohjusti korkeakoulun siirtoa Tampereelle 1950-luvulla. Niin kuin Yhteiskunnallisen korkeakoulun rehtori Armas Nieminen yhteiskunnallisen korkeakoulun avajaispuheessaan sanoi, muutto Tampereelle aloitti täällä ”kulttuurielämässä uuden vaiheen”.

Ilolla haluan sanoa, että sosiaalipolitiikan professori Armas Nieminen oli opettajani.

Tämä juhlapäivä on kunnianosoitus kansansivistysmiehelle, sivistyssosialistille, työväen omaehtoisen sivistysliikkeen isälle. Voionmaa näki työväen sivistysliikkeen neljäntenä toimintamuotona siinä ketjussa, jonka olivat aloittaneet poliittinen työväenliike, ammattiyhdistysliike ja työväen osuustoiminta.

Koko poliittisen ja kansansivistäjän työnsä ajan Voionmaa piti poliittisen toimintansa lähtökohtana tutkittua tietoa, korkeata moraalia ja eettisiä päämääriä. R.H. Oittisen mukaan Voionmaan tarkoituksena oli työväenliikkeen sivistystyössä yksilön henkisen kasvun edistäminen.

Täyttäessään 75 vuotta Voionmaa sai kansalaislahjarahan, jonka hän luovutti säätiölle. Opisto aloitti nimellä Hämeen työläisnuoriso-opisto, mutta nimi muutettiin pian Väinö Voionmaan opistoksi.

Juhlapäivämme on kunnianosoitus professori Voionmaalle, joka kirjoitti kolmiosaisen Tampereen kaupungin historian v. 1903-1910. Se oli ensimmäinen yhtenäinen kuvaus uudenaikaisen teollisuusyhteiskunnan kehityksestä ja joissa tuli esiin työväestön osuus yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Tunnemme myös Voionmaan rauhantekijänä ja oppositiomiehenä. Hän oli ulkopolitiikkaan alalla merkittävä asiantuntija ja vaikutti Suomen ulkopoliittisiin ratkaisuihin. Voionmaa kuului eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan koko edustajakautensa lukuun ottamatta ministerivuosia.

Jatkosodan loppuvaiheiden aikana Voionmaa oli eduskunnan ns. rauhanopposition epävirallinen johtaja. Hän oli mukana Tarton rauhanneuvotteluissa 1920, Moskovan rauhanneuvotteluissa 1940, sekä hän osallistui Pariisin rauhan solmimiseen II maailmansodan jälkeen.

Hyvät kuulijani

Minuun on tehnyt syvän vaikutuksen Voionmaan demokraattisuus, kansanvallan arvostus.

”Toivon puolueilta enemmän ryhtiä, moraalia ja selkeyttä”, kirjoittaa Aimo Halila, joka kutsuu Voionmaata kirjassaan ”demokratian ritariksi”, kun lapualaiset hyökkäsivät perustuslakivaliokunnan kokoukseen ja veivät mukanansa kaksi kommunistia.

Jotkut sosialidemokraatit olivat sitä mieltä, että tyhjät tuolit kuuluvat meille. Voionmaa oli toista mieltä, ei meillä ole mitään oikeutta tällaiseen omavaltaisuuteen. Kunnian mies oli mielestäni oikeassa.

Yliopistomme edessä kuvanveistäjä Kauko Räiken veistos ”Kasvu” kuvaa Voionmaan monipuolista elämäntyötä. Työn ja toiminnan laajuus ja syvällisyys on käsittämätöntä.

Tampereen yliopiston entinen opettaja V.O. Veilahti, joka oli Voionmaan henkisen perinteen vaalijoita, näki, että historia on pohjimmiltaan identiteetin, juurien, oman olemuksen etsimistä. Jos ei ymmärrä historian opetusta ei myöskään opi näkemään omia mahdollisuuksiaan ja lahjojaan. Ilman historian tajua me menetämme aatteellisen suuntamme. Työväenliikkeen suuri linja velvoittaa meidät tavoittelemaan alati parempaa. Parempi ei ole kuitenkaan aina materiaalista, vaan myös kasvua ihmisenä ja vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä.

Mistä tämä Voionmaan voima ja vimma kumpusi?

Uskon että seminaari antaa vastauksia.  Tässä yksi Voionmaan vastaus vaimolleen Ilmalle. ”0pin, valistuksen ja aatteiden maailmassa on ikuinen nuoruus ja kevät”.

Tervetuloa seminaariin.

Hallituksen lukiouudistus vähentää yo-tutkinnon suorittamista – SDP haluaa lukioille työrauhan

TIEDOTE 8.2.2019


Tällä vaalikaudella lukiokoulutuksen uudistamisessa ei ole otettu huomioon toisen asteen kokonaisuutta eikä oppilaiden ja opettajien kuormitusta jatkuvan muutoksen kourissa. Hallituksen esitys ylioppilastutkinnon uudistamisesta jatkaa tätä linjaa. Eduskunnan sivistysvaliokunnan sd-kansanedustajat, Eeva-Johanna Eloranta, Jukka Gustafsson ja Pilvi Torsti haluavat kiinnittää huomiota erityisesti lakiesityksessä esitettyyn viiden kokeen rakenteeseen, mikä aiheuttaa toteutuessaan useita ongelmia.

Esitys on ristiriidassa sen kanssa, että tavoitteena on lisätä lukion suorittaneiden määrä sekä yo-tutkinnon suorittamista. Lukiossa opiskelee erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia tai muun tuen tarve. Näiden opiskelijoiden lukion ja yo-tutkinnon suorittaminen vaikeutuu. Tutkinnon rakenne lisää tutkinnon kuormittavuutta ja voidaan ennakoida, että lukio-opintojen keskeyttäminen lisääntyy samoin kuin niiden määrä, jotka eivät kykene suorittamaan tutkintoa hyväksytysti. Lisäksi aikuisopiskelijat sekä kaksoistutkinnon suorittavien asema heikkenee tutkintoon sisältyvän valinnaisuuden vähentyessä.

-Toisen asteen koulutusjärjestelmää tulee tarkastella kokonaisuutena. Nyt tehty esitys on ristiriidassa ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden kanssa. Ammatillisen koulutuksen reformin keskeinen ajatus on ollut lisätä opiskelijan mahdollisuuksia koota yksilöllisesti hänelle soveltuva tutkinto, jolla hän pystyy saavuttamaan omien tavoitteiden mukaisen ja edellyttämän osaamisen. Kaksoistutkinto tulee jatkossakin olemaan keskeisessä roolissa niiden ammatillista tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat asettaneet tavoitteekseen esimerkiksi korkeakouluopinnot, Eloranta painottaa.

-Ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaminen rinnakkain on jo nykyisin erittäin vaativaa ja esitetty viiden kokeen rakenne tekisi kaksoistutkinnosta entistä raskaamman opiskelijalle. Esitetty malli todennäköisesti vähentäisi kaksoistutkinnon houkuttelevuutta ja suorittajien määrä kääntyisi jatkossa laskuun, Gustafsson kertoo.

-Myös aikuislukioiden tutkinnon suorittajat kuuluvat pääosin siihen 20 prosentin ryhmään maamme kokelaista, jotka suorittavat tutkinnossaan vain neljä koetta. Kuudesta aikuislukiosta kerätyn epävirallisen datan perusteella opiskelijat tekevät keskimäärin noin 4,3 koetta tutkintoa kohden. Monille heistä viides pakollinen aine voi olla se ratkaiseva ylimääräinen kuorma, joka aiheuttaa opintojen keskeytymisen, Torsti muistuttaa.

SDP haluaa säilyttää yliopistotutkinnon rakenteen ennallaan. Tarvetta rakenteen uudistamiseen ei ole myöskään siksi, että uusi lukiolaki jo pitää sisällään kaikki tarvittavat elementit opiskelijoiden laaja-alaisen ja monipuolisen osaamisen ja vahvemman yleissivistyksen kehittämiseen tulevaisuudessa.

Yhteyshenkilöt:

Pilvi Torsti
040 719 1206

Eeva-Johanna Eloranta
050 523 2309

Jukka Gustafsson
050 511 3038