Hämeenkyrö, Kyröskosken tori 1.5.2019
Arvoisat Vapun juhlijat, hyvät työväen juhlapäivän kansalaiset
Pitkä perinne kevään aloittavasta
juhlasta on arvokas.
Se on niin merkittävä ja kiinnostava, että jo vuosia porvaripuolueetkin ovat jo
järjestäneet omia ”vappujuhliaan”.
Pääsyynä on ehkä kuitenkin se, että meille ei anneta edes yhtä päivää
vuodessa, jossa vasemmisto ja työväenhenkinen ay-liike saisi yksin paistatella
mediajulkisuudessa.
Mikään ulkopuolinen voima ei himmennä
Vapun voimaa ja sen sanomaa.
Tänäkin Vappuna ympäri maailmaa miljoonat ihmiset kokoontuvat punaisten
lippujen ääreen.
Tuhannet ihmiset haluavat marssia ja kokoontua yhteen osoittamaan yhteisiä
arvojaan ja uusia tavoitteitaan.
Vapun suosio näkyy turuilla ja
toreilla, työväenperinnekin muuttaa muotoaan.
Vapusta on tullut – hyvä niin – koko kansan juhlapäivä, mutta päivän pääväri on
edelleen punainen.
Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon väri.
Monet historian tutkijat ovat
luonnehtineet taakse jäänyttä 1900-lukua myös sosialidemokratian vuosisadaksi.
Rinnan teollistumisen ja kaupungistumisen, rinnan työväentalojen rakentamisen
ja koulutuksen kasvun nousi työväestön itsetunto.
Työväestön rivistä nousi – niin
oppineita kuin tavallisia työläisiäkin – jotka näkivät ihmisen arvon muunakin
kuin alistettuna työntekijänä ja torpparina.
Syntyi aate, ideologia, puolue ja joukkoliike, jonka jäljet ovat kunnioitusta
herättävät.
Siksi vappua kannattaa ja pitää juhlia. Samalla me teemme kunnianosoitusta
niille menneille sukupolville, jotka meitä paljon, paljon vaikeimmissa asemissa
rakensivat perustan ja kivijalan kansanvaltaiselle työväenliikkeelle.
Meitä suomalaisia sosialidemokraatteja
ovat ruotsalaiset toverimme olleet askeleen edellä. Minua on aina innostanut ja voimaannuttanut
ruotsalaisen sosialidemokratian korostama kansankoti-idea, itse asiassa
ideologia, poliittinen päämäärä.
Kansankoti muotoutui poliittisten saavutusten kautta pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, josta voimme olla ylpeitä. Kelpaa olla vaikka rinta rottingilla. Voimme katsoa ketä tahansa silmiin ja sanoa, me olemme tämän suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arkkitehtejä!
Viimeisten kahdenkymmenen vuoden
aikana yhteiskunnallisen taistelun ja kamppailun luonne on muuttunut.
Globalisaatio, maailmankaupan vapautuminen ja sen tuoma kvartaalikapitalismi ja
kansallisvaltioiden aseman heikkeneminen on kiistatta heikentänyt
vasemmistopuolueiden voimaa. Olemme menettäneet otetta maailmanlaajuiselle
kapitalismille, joka uusliberalismin kaavun alla toimii kaikkialla.
Elämme tuloerojen kasvun ja
eriarvoistumisen aikaa. Tutkijat
puhuvat, että olemme jo Suomessakin palaamassa luokkayhteiskuntaan. Seppo Ylinen kirjoitti Demokraatissa
osana menossa olevaa aatekeskustelua SDP:n linjasta kuinka ”ollaan palaamassa perijöiden ja koroilla eläjien yhteiskuntaan,
jossa varallisuus keskittyy entisestään”.
Pääoman tuotto ylittää kansantuotteen
kasvun. Se luo taloutta ja yhteiskuntaa epävakauttavan kierteen. Vaurastumisen
ydin ei olekaan enää työnteko, vaan pääomien omistaminen.
Arvoisa juhlaväki!
Siirryn seuraavaksi sydäntäni lähellä
olevaan, tärkeään aiheeseen: sivistyksen ja kulttuurin merkityksen ja arvon
korostukseen. Parhaimmillaan koulutus ja
kulttuuri vahvistavat ihmisen kasvua täyteen ihmisyyteen. Se voi myös purkaa eriarvoisuuden syvimpiä
syitä. Oikeassa kohtaa annettu tukiopetus –
elokuvakamera tai kitara käteen –
voi pelastaa syrjäytymisvaarassa olevan nuoren elämän!
Meidän tavoitteenamme on sivistynyt
yhteiskunta ja sivistynyt ihminen.
Sivistykseen kuuluvat yhtä hyvin käden taidot kuin taito- ja
taideaineet, musiikki, teatteri, elokuva, historian tuntemus, hyvä
yleissivistys, etiikka ja filosofia ja paljon muutakin. Näiden kaikkien myötä kasvavat kyvyt
ajatteluun ja suvaitsevaisuuteen.
Miksi puhun näistä?
Siksi, että tulevaisuuden muutosten
kohtaamisessa, työn murroksessa, vain laaja-alainen sivistys ja osaaminen antavat
kyvyn toimia yhteiskunnallisesti aktiivisena kansalaisena
Elinikäinen oppiminen auttaa meitä
ymmärtämään yhteiskuntaa, maailmaa ja ihmisyyttä, sekä asettumaan muiden
ihmisten asemaan ja kantamaan sosiaalista vastuuta.
Me tarvitsemme koulutusta, joka vastaa
tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Me tarvitsemme jatkuvasti kehittyvää osaamista ja elinikäistä oppimista.
Me tarvitsemme sivistystä koko elämää
varten, ei vain ollaksemme tuottavia työelämässä.
Suomalaiset äänestivät
eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. Sipilän hallituksen eriarvoistava
politiikka sai murskaavan tuomion äänestäjiltä, kepu sai heikoimman tuloksen
koko itsenäisyyden ajalta. Kokoomuksen Orpo on yksinäinen kulkija myös tappion
jälkeen. Kokoomuksen ääniosuus oli pienin puoleen vuosisataan.
Ja kolmas hallituspuolue –
siniset – pyyhkiytyi kerralla pois eduskunnasta, eivätkä enää palaa. Ja sinisten
ministerin Jussi Niinistön haaveet 120 uudesta hävittäjästä haihtuivat ilmaan. Me
emme jää kaipaamaan Niinistöä, emmekä ainuttakaan hävittäjäkonetta.
Vaalien selviä voittajia
olivat sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät. Puolueet saivat 15 uutta
lisäpaikkaa. Eniten paikkojaan kasvatti SDP – kuudella lisäpaikalla. Käymme
tulevalla vaalikaudella uudistustyöhön vahvalla kansan tuella!
Esitimme vaaliohjelmassa useita, nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä.
Eläkeläisten
pienituloisuuteen ja kurjaan kohteluun on viimein puututtava! Inhimillinen
yhteiskunta ei voi seurata ikäihmisten ahdinkoa, ja köyhtymistä. Olemme
esittäneet sadan euron nettokorotusta pieniin eläkkeisiin. Siitä pidämme
kiinni.
Vaadimme että
vanhustenhoidonpalvelut pannaan vihdoin kuntoon. Siksi tarvitsemme
Vanhustenhoitoon 0,7 hoitajamitoituksen.
Kuulijani
Viime vaalikauden
moraalinen häpeä numero yksi oli Kokoomuksen ja kepun lehmänkaupat. Se maksoi
häpeän lisäksi satoja miljoonia euroja. Suomalaisten onneksi tuo lehmänkauppa
meni nurin. SOTE -uudistus tarvitaan ihmisten hoitoon pääsyn parantamiseksi, ei
rahantekokoneeksi oikeistopuolueiden ”veljien ja siskojen” kansoittamille
yksityisille terveysjäteille.
Nyt ihminen palaa
uudistuksen ytimeen. -miten saan kohtuuajassa laadukkaat palvelut ja pääsyn
hoitoon lääkärille.
Hyvät toverit,
Tämän Vapun aatteellinen
ja ideologinen viestini koskee aatteemme ydintä. Yhä tänään, enemmän kuin
koskaan aikaisemmin, me jatkamme kamppailua ihmisten aineellisen ja henkisen
tasavertaisuuden puolesta yltiöliberalismia, kapitalismia ja yhteiskunnallista
taantumusta vastaan. Demokraattinen sosialismi on ainut vastavoima Suomessa ja
Euroopassa tälle ahneudelle, itsekkyydelle, ihmisyyden alistamiselle pääoman
vallalle.
Sosialidemokratiaa on
parhaimmillaan ohjannut sen analyysi kapitalismin eriarvoistamista rakenteista.
Nämä rakenteet ovat edelleen liian hallitsevat, voimakkaat työelämän, talouden,
viestinnän, tulonjaon rakenteissa, eriarvoisuuden syntymekanismeissa.
Toverit. Näistä
yhteiskunnan rakenteellista vääryyksistä ei ole kiinnostunut vihreä liike, ei
edesmenneet siniset, mutta ei myöskään vihreä liike puolueena.
Siksi minusta ei saa
sinänsä kaunista sunnuntaihumanismia puhuville vihreälle liikkeelle
kannattajaa, ei edes kunnon kaveria.
Sosialidemokratia on ainut
liike, joka voi muodostaa oikean ja aidon vastavoiman oikeistolle. Sosialidemokraattien
tulee olla nykyistä selkeämmin vastavoima sille, mitä poliittinen oikeisto
Suomessa ja kansainvälisestikin pyrkii edistämään. Niin-tiedämme hyvinvointivaltion rakenteiden
purku, julkisen sektorin alasajo, kvartaalikapitalismi, tuloerojen kasvu ym.
Tähän kytkeytyy
vasemmistoajattelijan Chantal Mouffen ajatus siitä, että todellisessa
demokratiassa vallitsevassa hegemoniasta kilpailevat eri ideologiat.
Voin ainakin kysyä, että
olemmeko sosialidemokraatteina menettäneet ihmisten mielissä aseman johtavana
vastavoimana sille mitä tapahtuu työelämässä, taloudessa, kulttuurissa, moraalissa.
Muutama viikko sitten
lähes hävittiin eduskuntavaalit pienten yksityiskohtien vuoksi, joilla ei olisi
pitänyt olla mitään roolia vaalitaistelussa. Mutta iso kuva- taistelu
palkansaajien ja eläkeläisten aseman parantamiseksi jäi sivuraiteille.
Emme onnistuneet vaaleissa
saamaan riittävän isoa palkansaajien ja eläkeläisten luottamusta. heitähän on
yli kaksi miljoonaa, mutta olemme kuitenkin suurin puolue.
Hyvä edes niin, vaikka en
vaali-iltana innosta hyppinytkään.
Tahdon muistuttaa, että
moderninkin yhteiskunnan luokkataistelun iso ottelu käydään Talouden,
tulonjaon, ekologisen hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden kehässä. Se vaatii
erityisesti parlamentaarista, mutta myös ulkoparlamentaarista voimaa.
Kansankoti,
hyvinvointivaltio- mikä nimi turvallisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan nimeksi
halutaankin antaa, on se, minkä aatteellinen sosialidemokratia on aina
asettanut poliittisen toiminnan päämääräksi.
Tästä päämäärää kohti
edetään kansalaisten vapaissa vaaleissa antaman valtakirjan voimalla, vahvan
valtion ja vahvojen julkisten instituutioiden tarjoamalla perustalla.
Sosiaalisesti
oikeudenmukainen yhteiskunta vaatii vahvaa valtiota. Tarvitaan valtion
osallistuttava myös talouden alueella, sillä yksityinen yritystoiminta ei voi
vastata kansakunnalle elintärkeitä tehtävistä. Valtion osallisuus on
perusteltua myös talouden vapauttajana ja pitkävaikutteisten ratkaisujen
toteuttajana.
Hyvät kuulijani
Toivo elää. Ranskalaisen taloustieteilijä Thomas Pikettyn
teoksessa ”Pääoma 2000-luvulla” esitetyt ajatukset ovat herättäneet huomiota ja
hänestä veikataan tulevaisuuden nobelistia. Hänen kirjaansa on pidetty
vuosikymmenen tärkeimpänä.
Pikettyn viesteistä;
-Maailman maiden tulisi
ottaa käyttöön globaali progressiivinen varallisuusvero. Tuottoja voitaisiin
käyttää mm. eriarvoisuuden vähentämiseen, kasvuinvestointeihin ja ylimpiä
tuloveroja voitaisiin nostaa rutkasti jopa 70-80 prosenttiin.
-EU:n pitäisi koordinoida
verotusta tehokkaammin
-Peritty varallisuus
määrittelee elinkaaren aikaista tulonjakoa entistä vahvemmin monissa maissa.
Pidän Pikettyä modernina, meidän
aikamme sosialistina!
Hyvät ystävät.
Lähiviikkoina ratkeaa,
millainen hallitus Suomeen syntyy. Keskustan kanssa on perinteisesti
ollut helpompaa löytää yhteisymmärrys siitä, miten Suomesta kehitetään oikeudenmukaista
ja tasapainoista yhteiskuntaa kuin esim. Kokoomuksen kanssa.
Olen itse toivonut punamultaa hallituksen
pohjaksi, ja suonut Kokoomukselle paikan vaihteeksi oppositiossa. Mutta voi
olla, että keskustan tappio ottaa niin lujille, ettei hallitusvastuu kiinnosta
riittävästi.
Minusta kuitenkin
Keskustan kynnyskysymykset kannattaa ottaa tosissaan neuvottelujen kohteeksi.
Kyllä keskustassakin tiedetään, ettei tämän päivän hektisessä, pintajulkisuuden
ilmapiirissä ole mikään itsestäänselvyys, että puolue lihoisi oppositiossa.
Näin etenkin tilanteessa, jossa todennäköisesti Perussuomalaiset ovat jo
kokonsa tähden pääoppositiopuolue, jos eivät hallitukseen etene. Joka
tapauksessa on ollut hyvä asia, että SDP:n puheenjohtaja Rinne on pitänyt
perussuomalaisia samanarvoisena potentiaalisena hallituspuolueena kuin kaikkia
muitakin. Aika pian olemme tässä asiassa viisaampia.
Ystävät, toverit.
Olemme luvanneet uuden
suunnan Suomelle. Meidän tulevaisuutta hallitsee toivo.
Eriarvoisuuden
vähentäminen, lapsi- ja eläkeläisköyhyyden nujertaminen, hyvinvoinnin kasvattaminen
ja luja oikeudenmukaisuus. Pidetään kaikki mukana yhteiskunnassa.
Olemme
sosialidemokraatteja, ja vasemmistolaisia, koska haluamme pitää kiinni
yhteiskunnan perusrakenteista, emmekä ulkoistaa ja myydä niitä.
Voimme jatkaa
toivottavasti työtämme hallituksesta käsin. Meidän näköinen Suomi ja isänmaa
tarjoaa kaikille vapautta, oikeutta koulutukseen ja kulttuuriin, terveyttä,
hoivaa ja turvallisuutta.
Näissä innostavassa
tunnelmissa toivotan kaikille Hyvää ja Iloista Vappua!