Jukka Gustafsson vappupuhe 2019

Hämeenkyrö, Kyröskosken tori 1.5.2019

Arvoisat Vapun juhlijat, hyvät työväen juhlapäivän kansalaiset

Pitkä perinne kevään aloittavasta juhlasta on arvokas.
Se on niin merkittävä ja kiinnostava, että jo vuosia porvaripuolueetkin ovat jo järjestäneet omia ”vappujuhliaan”.  Pääsyynä on ehkä kuitenkin se, että meille ei anneta edes yhtä päivää vuodessa, jossa vasemmisto ja työväenhenkinen ay-liike saisi yksin paistatella mediajulkisuudessa.

Mikään ulkopuolinen voima ei himmennä Vapun voimaa ja sen sanomaa.
Tänäkin Vappuna ympäri maailmaa miljoonat ihmiset kokoontuvat punaisten lippujen ääreen. 
Tuhannet ihmiset haluavat marssia ja kokoontua yhteen osoittamaan yhteisiä arvojaan ja uusia tavoitteitaan.

Vapun suosio näkyy turuilla ja toreilla, työväenperinnekin muuttaa muotoaan.
Vapusta on tullut – hyvä niin – koko kansan juhlapäivä, mutta päivän pääväri on edelleen punainen.
Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon väri.

Monet historian tutkijat ovat luonnehtineet taakse jäänyttä 1900-lukua myös sosialidemokratian vuosisadaksi. Rinnan teollistumisen ja kaupungistumisen, rinnan työväentalojen rakentamisen ja koulutuksen kasvun nousi työväestön itsetunto.

Työväestön rivistä nousi – niin oppineita kuin tavallisia työläisiäkin – jotka näkivät ihmisen arvon muunakin kuin alistettuna työntekijänä ja torpparina. 
Syntyi aate, ideologia, puolue ja joukkoliike, jonka jäljet ovat kunnioitusta herättävät.
Siksi vappua kannattaa ja pitää juhlia. Samalla me teemme kunnianosoitusta niille menneille sukupolville, jotka meitä paljon, paljon vaikeimmissa asemissa rakensivat perustan ja kivijalan kansanvaltaiselle työväenliikkeelle.

Meitä suomalaisia sosialidemokraatteja ovat ruotsalaiset toverimme olleet askeleen edellä.  Minua on aina innostanut ja voimaannuttanut ruotsalaisen sosialidemokratian korostama kansankoti-idea, itse asiassa ideologia, poliittinen päämäärä.

Kansankoti muotoutui poliittisten saavutusten kautta pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, josta voimme olla ylpeitä.  Kelpaa olla vaikka rinta rottingilla. Voimme katsoa ketä tahansa silmiin ja sanoa, me olemme tämän suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arkkitehtejä!

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yhteiskunnallisen taistelun ja kamppailun luonne on muuttunut. Globalisaatio, maailmankaupan vapautuminen ja sen tuoma kvartaalikapitalismi ja kansallisvaltioiden aseman heikkeneminen on kiistatta heikentänyt vasemmistopuolueiden voimaa. Olemme menettäneet otetta maailmanlaajuiselle kapitalismille, joka uusliberalismin kaavun alla toimii kaikkialla.

Elämme tuloerojen kasvun ja eriarvoistumisen aikaa.  Tutkijat puhuvat, että olemme jo Suomessakin palaamassa luokkayhteiskuntaan. Seppo Ylinen kirjoitti Demokraatissa osana menossa olevaa aatekeskustelua SDP:n linjasta kuinka ”ollaan palaamassa perijöiden ja koroilla eläjien yhteiskuntaan, jossa varallisuus keskittyy entisestään”.

Pääoman tuotto ylittää kansantuotteen kasvun. Se luo taloutta ja yhteiskuntaa epävakauttavan kierteen. Vaurastumisen ydin ei olekaan enää työnteko, vaan pääomien omistaminen.

Arvoisa juhlaväki!

Siirryn seuraavaksi sydäntäni lähellä olevaan, tärkeään aiheeseen: sivistyksen ja kulttuurin merkityksen ja arvon korostukseen.  Parhaimmillaan koulutus ja kulttuuri vahvistavat ihmisen kasvua täyteen ihmisyyteen.  Se voi myös purkaa eriarvoisuuden syvimpiä syitä. Oikeassa kohtaa annettu tukiopetus –  elokuvakamera tai kitara käteen –  voi pelastaa syrjäytymisvaarassa olevan nuoren elämän!

Meidän tavoitteenamme on sivistynyt yhteiskunta ja sivistynyt ihminen.  Sivistykseen kuuluvat yhtä hyvin käden taidot kuin taito- ja taideaineet, musiikki, teatteri, elokuva, historian tuntemus, hyvä yleissivistys, etiikka ja filosofia ja paljon muutakin.  Näiden kaikkien myötä kasvavat kyvyt ajatteluun ja suvaitsevaisuuteen.

Miksi puhun näistä?

Siksi, että tulevaisuuden muutosten kohtaamisessa, työn murroksessa, vain laaja-alainen sivistys ja osaaminen antavat kyvyn toimia yhteiskunnallisesti aktiivisena kansalaisena

Elinikäinen oppiminen auttaa meitä ymmärtämään yhteiskuntaa, maailmaa ja ihmisyyttä, sekä asettumaan muiden ihmisten asemaan ja kantamaan sosiaalista vastuuta.

Me tarvitsemme koulutusta, joka vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Me tarvitsemme jatkuvasti kehittyvää osaamista ja elinikäistä oppimista.

Me tarvitsemme sivistystä koko elämää varten, ei vain ollaksemme tuottavia työelämässä.

Suomalaiset äänestivät eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. Sipilän hallituksen eriarvoistava politiikka sai murskaavan tuomion äänestäjiltä, kepu sai heikoimman tuloksen koko itsenäisyyden ajalta. Kokoomuksen Orpo on yksinäinen kulkija myös tappion jälkeen. Kokoomuksen ääniosuus oli pienin puoleen vuosisataan.

Ja kolmas hallituspuolue – siniset – pyyhkiytyi kerralla pois eduskunnasta, eivätkä enää palaa. Ja sinisten ministerin Jussi Niinistön haaveet 120 uudesta hävittäjästä haihtuivat ilmaan. Me emme jää kaipaamaan Niinistöä, emmekä ainuttakaan hävittäjäkonetta.

Vaalien selviä voittajia olivat sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät. Puolueet saivat 15 uutta lisäpaikkaa. Eniten paikkojaan kasvatti SDP – kuudella lisäpaikalla. Käymme tulevalla vaalikaudella uudistustyöhön vahvalla kansan tuella! 
Esitimme vaaliohjelmassa useita, nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä.

Eläkeläisten pienituloisuuteen ja kurjaan kohteluun on viimein puututtava! Inhimillinen yhteiskunta ei voi seurata ikäihmisten ahdinkoa, ja köyhtymistä. Olemme esittäneet sadan euron nettokorotusta pieniin eläkkeisiin. Siitä pidämme kiinni.

Vaadimme että vanhustenhoidonpalvelut pannaan vihdoin kuntoon. Siksi tarvitsemme Vanhustenhoitoon 0,7 hoitajamitoituksen.

Kuulijani

Viime vaalikauden moraalinen häpeä numero yksi oli Kokoomuksen ja kepun lehmänkaupat. Se maksoi häpeän lisäksi satoja miljoonia euroja. Suomalaisten onneksi tuo lehmänkauppa meni nurin. SOTE -uudistus tarvitaan ihmisten hoitoon pääsyn parantamiseksi, ei rahantekokoneeksi oikeistopuolueiden ”veljien ja siskojen” kansoittamille yksityisille terveysjäteille.

Nyt ihminen palaa uudistuksen ytimeen. -miten saan kohtuuajassa laadukkaat palvelut ja pääsyn hoitoon lääkärille.

Hyvät toverit,

Tämän Vapun aatteellinen ja ideologinen viestini koskee aatteemme ydintä. Yhä tänään, enemmän kuin koskaan aikaisemmin, me jatkamme kamppailua ihmisten aineellisen ja henkisen tasavertaisuuden puolesta yltiöliberalismia, kapitalismia ja yhteiskunnallista taantumusta vastaan. Demokraattinen sosialismi on ainut vastavoima Suomessa ja Euroopassa tälle ahneudelle, itsekkyydelle, ihmisyyden alistamiselle pääoman vallalle.

Sosialidemokratiaa on parhaimmillaan ohjannut sen analyysi kapitalismin eriarvoistamista rakenteista. Nämä rakenteet ovat edelleen liian hallitsevat, voimakkaat työelämän, talouden, viestinnän, tulonjaon rakenteissa, eriarvoisuuden syntymekanismeissa.

Toverit. Näistä yhteiskunnan rakenteellista vääryyksistä ei ole kiinnostunut vihreä liike, ei edesmenneet siniset, mutta ei myöskään vihreä liike puolueena.

Siksi minusta ei saa sinänsä kaunista sunnuntaihumanismia puhuville vihreälle liikkeelle kannattajaa, ei edes kunnon kaveria.

Sosialidemokratia on ainut liike, joka voi muodostaa oikean ja aidon vastavoiman oikeistolle. Sosialidemokraattien tulee olla nykyistä selkeämmin vastavoima sille, mitä poliittinen oikeisto Suomessa ja kansainvälisestikin pyrkii edistämään.  Niin-tiedämme hyvinvointivaltion rakenteiden purku, julkisen sektorin alasajo, kvartaalikapitalismi, tuloerojen kasvu ym.

Tähän kytkeytyy vasemmistoajattelijan Chantal Mouffen ajatus siitä, että todellisessa demokratiassa vallitsevassa hegemoniasta kilpailevat eri ideologiat.

Voin ainakin kysyä, että olemmeko sosialidemokraatteina menettäneet ihmisten mielissä aseman johtavana vastavoimana sille mitä tapahtuu työelämässä, taloudessa, kulttuurissa, moraalissa.

Muutama viikko sitten lähes hävittiin eduskuntavaalit pienten yksityiskohtien vuoksi, joilla ei olisi pitänyt olla mitään roolia vaalitaistelussa. Mutta iso kuva- taistelu palkansaajien ja eläkeläisten aseman parantamiseksi jäi sivuraiteille.

Emme onnistuneet vaaleissa saamaan riittävän isoa palkansaajien ja eläkeläisten luottamusta. heitähän on yli kaksi miljoonaa, mutta olemme kuitenkin suurin puolue.

Hyvä edes niin, vaikka en vaali-iltana innosta hyppinytkään.

Tahdon muistuttaa, että moderninkin yhteiskunnan luokkataistelun iso ottelu käydään Talouden, tulonjaon, ekologisen hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden kehässä. Se vaatii erityisesti parlamentaarista, mutta myös ulkoparlamentaarista voimaa.

Kansankoti, hyvinvointivaltio- mikä nimi turvallisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan nimeksi halutaankin antaa, on se, minkä aatteellinen sosialidemokratia on aina asettanut poliittisen toiminnan päämääräksi.

Tästä päämäärää kohti edetään kansalaisten vapaissa vaaleissa antaman valtakirjan voimalla, vahvan valtion ja vahvojen julkisten instituutioiden tarjoamalla perustalla.

Sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta vaatii vahvaa valtiota. Tarvitaan valtion osallistuttava myös talouden alueella, sillä yksityinen yritystoiminta ei voi vastata kansakunnalle elintärkeitä tehtävistä. Valtion osallisuus on perusteltua myös talouden vapauttajana ja pitkävaikutteisten ratkaisujen toteuttajana.

Hyvät kuulijani

Toivo elää.  Ranskalaisen taloustieteilijä Thomas Pikettyn teoksessa ”Pääoma 2000-luvulla” esitetyt ajatukset ovat herättäneet huomiota ja hänestä veikataan tulevaisuuden nobelistia. Hänen kirjaansa on pidetty vuosikymmenen tärkeimpänä.

Pikettyn viesteistä;

-Maailman maiden tulisi ottaa käyttöön globaali progressiivinen varallisuusvero. Tuottoja voitaisiin käyttää mm. eriarvoisuuden vähentämiseen, kasvuinvestointeihin ja ylimpiä tuloveroja voitaisiin nostaa rutkasti jopa 70-80 prosenttiin.

-EU:n pitäisi koordinoida verotusta tehokkaammin

-Peritty varallisuus määrittelee elinkaaren aikaista tulonjakoa entistä vahvemmin monissa maissa.

Pidän Pikettyä modernina, meidän aikamme sosialistina!

Hyvät ystävät.

Lähiviikkoina ratkeaa, millainen hallitus Suomeen syntyy. Keskustan kanssa on perinteisesti ollut helpompaa löytää yhteisymmärrys siitä, miten Suomesta kehitetään oikeudenmukaista ja tasapainoista yhteiskuntaa kuin esim. Kokoomuksen kanssa.
Olen itse toivonut punamultaa hallituksen pohjaksi, ja suonut Kokoomukselle paikan vaihteeksi oppositiossa. Mutta voi olla, että keskustan tappio ottaa niin lujille, ettei hallitusvastuu kiinnosta riittävästi.

Minusta kuitenkin Keskustan kynnyskysymykset kannattaa ottaa tosissaan neuvottelujen kohteeksi. Kyllä keskustassakin tiedetään, ettei tämän päivän hektisessä, pintajulkisuuden ilmapiirissä ole mikään itsestäänselvyys, että puolue lihoisi oppositiossa. Näin etenkin tilanteessa, jossa todennäköisesti Perussuomalaiset ovat jo kokonsa tähden pääoppositiopuolue, jos eivät hallitukseen etene. Joka tapauksessa on ollut hyvä asia, että SDP:n puheenjohtaja Rinne on pitänyt perussuomalaisia samanarvoisena potentiaalisena hallituspuolueena kuin kaikkia muitakin. Aika pian olemme tässä asiassa viisaampia.

Ystävät, toverit.

Olemme luvanneet uuden suunnan Suomelle. Meidän tulevaisuutta hallitsee toivo.

Eriarvoisuuden vähentäminen, lapsi- ja eläkeläisköyhyyden nujertaminen, hyvinvoinnin kasvattaminen ja luja oikeudenmukaisuus. Pidetään kaikki mukana yhteiskunnassa.

Olemme sosialidemokraatteja, ja vasemmistolaisia, koska haluamme pitää kiinni yhteiskunnan perusrakenteista, emmekä ulkoistaa ja myydä niitä.

Voimme jatkaa toivottavasti työtämme hallituksesta käsin. Meidän näköinen Suomi ja isänmaa tarjoaa kaikille vapautta, oikeutta koulutukseen ja kulttuuriin, terveyttä, hoivaa ja turvallisuutta.

Näissä innostavassa tunnelmissa toivotan kaikille Hyvää ja Iloista Vappua!

Voitto ja tappio


Kansa on puhunut, pulinat pois. Vaalit olivat poikkeuksellisen jännittävät. Jännitin itsekin paikkaani pitkään. Tulihan se lopulta lähes 5000 äänellä. Vaalit olivat Pirkanmaalla nuorten Sanna Marinin ja Ilmari Nurmisen suurta juhlaa. Myös Pian ja Markon komeat äänimäärät olivat tarpeen.  Odotettu viides paikka tuli kuitenkin kaikkien ehdokkaiden yhteisellä äänimäärällä.

SDP voi onnitella itseään hyvästä tuloksesta Pirkanmaalla, mutta kokonaistulosta Suomessa ei voi pitää oikeana voittona. Alle 18 % kannatus ei imartele pääoppositiopuoluetta. Kuusi lisäedustajaa ryhmään on puolet siitä mitä gallupitkin antoivat ymmärtää.

Miksi kannatus viime viikkoina lähes romahti? Enemmän olisi pitänyt puhua ja pysyä ihmisten arjen asioissa ja Sipilän hallituksen kritiikissä, mitä tulee esim. lapsi- ja eläkeläisköyhyyden kasvuun, koulutusleikkauksiin, suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteiden purkuun esim. epäonnistunut taksiuudistus ym.

Kokoomus selvisi vaaleista kuivin jaloin, mutta Keskustapuolue kärsi murskatappion. Tämä kuvaa hallituksen politiikkaa – hyvätuloiset pääsivät hallituksen leikkaustoimista kuin koira veräjästä, ja pieni- ja keskituloiset maksoivat laskun – puolueista kepu.

Kepu luopui alkiolaisuudesta, köyhän asialla olemisesta. En itse sulje sitäkään pois, että kepu olisi vielä hallitusohjelmaneuvotteluissakin mukana. Vahva punamulta eli vielä mielissä ennen vaaleja.

Eduskunnan kokoonpano muuttuu erittäin paljon, naisedustajien määrä suurempi kuin koskaan. Hyvä niin ja samalla kysyn, miten saisimme nuoret miehet äänestämään aktiivisemmin.

Hallitusneuvotteluista tulee kiemuraiset. Tärkeintä on, että Suomen suunta muuttuu takaisin kohti yhteistä kansankotia.

Syrjäytymiskehitykseen on käytävä uusin keinoin kiinni. Koulutukseen ja osaamiseen on panostettava enemmän. Vasemmistopuolueet ja vihreät ovat puhuneet samalla äänenpainolla lisämiljardin tarpeesta. Varhaiskasvatus, peruskoulu, toinen aste ja korkeakoulut tarvitsevat resursseja. Esim. varhaiskasvatukseen pantu euro tuo rahan takaisin kuusinkertaisena. Näin me rakennamme Suomen parempaa tulevaisuutta.

Jukka Gustafsson, kansanedustaja (sd)

Julkaistu Tamperelaisessa 17.4.2019

Väinö Voionmaa 150-vuotta juhlaseminaarin avauspuhe

Arvoisat juhlaseminaarin osanottajat

Minulla on suuri kunnia avata ”Väinö Voionmaan syntymästä 150 vuotta -juhlaseminaari” ja toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi.

Tahdon heti kiittää myös kaikkia teitä, jotka olette tehneet erinomaista työtä tämän seminaarin ohjelmakokonaisuuden rakentamisessa. Erityiskiitos professori Pertti Haapalalle, koulutuspäällikkö Antti Jehkoselle ja Työväenopiston rehtori Matti Saarelle.

Kiitos järjestäville tahoille: Tampereen yliopistolle, Tampereen kaupungille, Voionmaan koulutuskeskukselle, Tampereen seudun työväenopistolle, Sos. dem. Väinö Voionmaa -seuralle, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuralle sekä Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelmalle.

Monilla meistä on jokin erityissuhde professori Voionmaahan.
Olen itse kansansivistystyön, työväenopiston ja kansankorkeakoulun kasvatti.  Minulla oli sivistystyön antamien siipien avulla mahdollisuus lentää ja päästä myös akateemisiin opintoihin Tampereen yliopistoon, opetusjaostoon ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.

Muistan yllättävän hyvin, kun kävelin ensimmäistä kertaa opiskelijana kohti yliopiston pääovea ja katsoin Väinö Voionmaan muistomerkkiä.  Tiesin suunnilleen, kenestä on kysymys. Kuljin suurmiehen ohi. Olisi pitänyt hiljentää vielä enemmän askeleita.

Täällä Tampereen uuden yliopiston suojissa tiedämme sen työn merkityksen, jolla yhteiskunnallisen korkeakoulun kansleri professori Voionmaan elämäntyö pohjusti korkeakoulun siirtoa Tampereelle 1950-luvulla. Niin kuin Yhteiskunnallisen korkeakoulun rehtori Armas Nieminen yhteiskunnallisen korkeakoulun avajaispuheessaan sanoi, muutto Tampereelle aloitti täällä ”kulttuurielämässä uuden vaiheen”.

Ilolla haluan sanoa, että sosiaalipolitiikan professori Armas Nieminen oli opettajani.

Tämä juhlapäivä on kunnianosoitus kansansivistysmiehelle, sivistyssosialistille, työväen omaehtoisen sivistysliikkeen isälle. Voionmaa näki työväen sivistysliikkeen neljäntenä toimintamuotona siinä ketjussa, jonka olivat aloittaneet poliittinen työväenliike, ammattiyhdistysliike ja työväen osuustoiminta.

Koko poliittisen ja kansansivistäjän työnsä ajan Voionmaa piti poliittisen toimintansa lähtökohtana tutkittua tietoa, korkeata moraalia ja eettisiä päämääriä. R.H. Oittisen mukaan Voionmaan tarkoituksena oli työväenliikkeen sivistystyössä yksilön henkisen kasvun edistäminen.

Täyttäessään 75 vuotta Voionmaa sai kansalaislahjarahan, jonka hän luovutti säätiölle. Opisto aloitti nimellä Hämeen työläisnuoriso-opisto, mutta nimi muutettiin pian Väinö Voionmaan opistoksi.

Juhlapäivämme on kunnianosoitus professori Voionmaalle, joka kirjoitti kolmiosaisen Tampereen kaupungin historian v. 1903-1910. Se oli ensimmäinen yhtenäinen kuvaus uudenaikaisen teollisuusyhteiskunnan kehityksestä ja joissa tuli esiin työväestön osuus yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Tunnemme myös Voionmaan rauhantekijänä ja oppositiomiehenä. Hän oli ulkopolitiikkaan alalla merkittävä asiantuntija ja vaikutti Suomen ulkopoliittisiin ratkaisuihin. Voionmaa kuului eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan koko edustajakautensa lukuun ottamatta ministerivuosia.

Jatkosodan loppuvaiheiden aikana Voionmaa oli eduskunnan ns. rauhanopposition epävirallinen johtaja. Hän oli mukana Tarton rauhanneuvotteluissa 1920, Moskovan rauhanneuvotteluissa 1940, sekä hän osallistui Pariisin rauhan solmimiseen II maailmansodan jälkeen.

Hyvät kuulijani

Minuun on tehnyt syvän vaikutuksen Voionmaan demokraattisuus, kansanvallan arvostus.

”Toivon puolueilta enemmän ryhtiä, moraalia ja selkeyttä”, kirjoittaa Aimo Halila, joka kutsuu Voionmaata kirjassaan ”demokratian ritariksi”, kun lapualaiset hyökkäsivät perustuslakivaliokunnan kokoukseen ja veivät mukanansa kaksi kommunistia.

Jotkut sosialidemokraatit olivat sitä mieltä, että tyhjät tuolit kuuluvat meille. Voionmaa oli toista mieltä, ei meillä ole mitään oikeutta tällaiseen omavaltaisuuteen. Kunnian mies oli mielestäni oikeassa.

Yliopistomme edessä kuvanveistäjä Kauko Räiken veistos ”Kasvu” kuvaa Voionmaan monipuolista elämäntyötä. Työn ja toiminnan laajuus ja syvällisyys on käsittämätöntä.

Tampereen yliopiston entinen opettaja V.O. Veilahti, joka oli Voionmaan henkisen perinteen vaalijoita, näki, että historia on pohjimmiltaan identiteetin, juurien, oman olemuksen etsimistä. Jos ei ymmärrä historian opetusta ei myöskään opi näkemään omia mahdollisuuksiaan ja lahjojaan. Ilman historian tajua me menetämme aatteellisen suuntamme. Työväenliikkeen suuri linja velvoittaa meidät tavoittelemaan alati parempaa. Parempi ei ole kuitenkaan aina materiaalista, vaan myös kasvua ihmisenä ja vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä.

Mistä tämä Voionmaan voima ja vimma kumpusi?

Uskon että seminaari antaa vastauksia.  Tässä yksi Voionmaan vastaus vaimolleen Ilmalle. ”0pin, valistuksen ja aatteiden maailmassa on ikuinen nuoruus ja kevät”.

Tervetuloa seminaariin.

Hallituksen lukiouudistus vähentää yo-tutkinnon suorittamista – SDP haluaa lukioille työrauhan

TIEDOTE 8.2.2019


Tällä vaalikaudella lukiokoulutuksen uudistamisessa ei ole otettu huomioon toisen asteen kokonaisuutta eikä oppilaiden ja opettajien kuormitusta jatkuvan muutoksen kourissa. Hallituksen esitys ylioppilastutkinnon uudistamisesta jatkaa tätä linjaa. Eduskunnan sivistysvaliokunnan sd-kansanedustajat, Eeva-Johanna Eloranta, Jukka Gustafsson ja Pilvi Torsti haluavat kiinnittää huomiota erityisesti lakiesityksessä esitettyyn viiden kokeen rakenteeseen, mikä aiheuttaa toteutuessaan useita ongelmia.

Esitys on ristiriidassa sen kanssa, että tavoitteena on lisätä lukion suorittaneiden määrä sekä yo-tutkinnon suorittamista. Lukiossa opiskelee erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia tai muun tuen tarve. Näiden opiskelijoiden lukion ja yo-tutkinnon suorittaminen vaikeutuu. Tutkinnon rakenne lisää tutkinnon kuormittavuutta ja voidaan ennakoida, että lukio-opintojen keskeyttäminen lisääntyy samoin kuin niiden määrä, jotka eivät kykene suorittamaan tutkintoa hyväksytysti. Lisäksi aikuisopiskelijat sekä kaksoistutkinnon suorittavien asema heikkenee tutkintoon sisältyvän valinnaisuuden vähentyessä.

-Toisen asteen koulutusjärjestelmää tulee tarkastella kokonaisuutena. Nyt tehty esitys on ristiriidassa ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden kanssa. Ammatillisen koulutuksen reformin keskeinen ajatus on ollut lisätä opiskelijan mahdollisuuksia koota yksilöllisesti hänelle soveltuva tutkinto, jolla hän pystyy saavuttamaan omien tavoitteiden mukaisen ja edellyttämän osaamisen. Kaksoistutkinto tulee jatkossakin olemaan keskeisessä roolissa niiden ammatillista tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat asettaneet tavoitteekseen esimerkiksi korkeakouluopinnot, Eloranta painottaa.

-Ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaminen rinnakkain on jo nykyisin erittäin vaativaa ja esitetty viiden kokeen rakenne tekisi kaksoistutkinnosta entistä raskaamman opiskelijalle. Esitetty malli todennäköisesti vähentäisi kaksoistutkinnon houkuttelevuutta ja suorittajien määrä kääntyisi jatkossa laskuun, Gustafsson kertoo.

-Myös aikuislukioiden tutkinnon suorittajat kuuluvat pääosin siihen 20 prosentin ryhmään maamme kokelaista, jotka suorittavat tutkinnossaan vain neljä koetta. Kuudesta aikuislukiosta kerätyn epävirallisen datan perusteella opiskelijat tekevät keskimäärin noin 4,3 koetta tutkintoa kohden. Monille heistä viides pakollinen aine voi olla se ratkaiseva ylimääräinen kuorma, joka aiheuttaa opintojen keskeytymisen, Torsti muistuttaa.

SDP haluaa säilyttää yliopistotutkinnon rakenteen ennallaan. Tarvetta rakenteen uudistamiseen ei ole myöskään siksi, että uusi lukiolaki jo pitää sisällään kaikki tarvittavat elementit opiskelijoiden laaja-alaisen ja monipuolisen osaamisen ja vahvemman yleissivistyksen kehittämiseen tulevaisuudessa.

Yhteyshenkilöt:

Pilvi Torsti
040 719 1206

Eeva-Johanna Eloranta
050 523 2309

Jukka Gustafsson
050 511 3038

Huhtikuu on paras

Julkaistu Tamperelainen-lehdessä 19.1.2019

HUHTIKUU ON PARAS

Huhtikuu on yksi parhaista kuukausista. Kesä antaa vielä odottaa, mutta on jo ajatuksissa, ilmassa ja iholla. Takkaa ei tarvitse sytyttää. Aamulla paistaa aurinko, linnut ovat palaamassa. Tuoksut ilmassa, jalkapallosarjat ovat alkamassa.

Odotamme, että Ilves ja TPV ovat iskussa.

Tammelan nurmikko herää ja on laitettu hyvään kuntoon, ja vastustajilla on väärät nappulat kengissä. Tammelan Voima rules. Edessä on vaalityötä, tapaamisia, paneeleja, kirjoituksia, vastauksia, toreja ja katuja pitkin ympäri Pirkanmaan.

En ole koskaan valinnut helpointa tietä. Aina on ollut isompaa mielessä. Taistelija. Työmiehestä maisteriksi. Parempi yhteiskunta, työelämä, koulutus, eläkeläisten asema. Köyhyyden vähentäminen, ilmastonmuutos, pienituloisten aseman parantaminen.

Olen ollut mukana lukuisissa vaaleissa. Voitoissa ja tappioissa. Yhteiskuntatutkijat ovat keskustelleet siitä, kuinka olisi hyvä, että mahdollisimman moni ihminen olisi elämänsä aikana jossakin johtokunnassa tai vaaleissa ehdokkaana, päättäjänä urheiluseurassa, asuntoyhtiössä, kansalaisjärjestössä, kunnanvaltuustossa ym.

Miksi?  Onhan se tärkeä ja inhimillinen kokemus laittaa itsensä ja oman osaamisensa peliin. Silloin ollaan kansanvallan ytimessä. Meillä Suomessa on vahva kansalaisyhteiskunnan perinne. Ihmiset ovat koko 1900-luvun harjoitelleet ja harjoittaneet demokratiaa. Useissa maissa se unelma ja käytäntö ovat edelleen puhkeamatta.

Vaaleihin ei koskaan totu.  Tapaat tuhansia ihmisiä. Vaikeita kysymyksiä, ylläreitä, itkua ja elämän isoja värejä. Saan ihmisiltä keskimäärin reilun ja hyvän kohtelun, mutta minulle käy myös kritiikki. Olen sitä itsekin esittänyt. En ole ollut koskaan kenenkään papukaija tai lausuntoautomaatti.

Minulle vaalit ovat niin tärkeät, menen sata lasissa aamusta iltaan.

Edustan vastavoimaa oikeistohallituksen politiikalle. Siksi pitää olla timmissä vauhdissa ja iskussa joka hetki.

Edessä on valinta kansanvaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja markkinakapitalismin välillä. Sinä päätät. Ihminen vastaan ahdas voitontavoittelu peruspalveluissa.

Jukka Gustafsson
kansanedustaja, valtuutettu (sd)

Gustafsson: Vakavia haavoja suomalaiseen osaamiseen

Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) arvosteli voimakkaasti eduskuntapuheessaan hallituskauden koulutuspolitiikkaa.

– Vakavin virhe on ollut tehdä miljardin säästöt ja pettää koulutuslupaus. Syvimmät haavat ja jäljet ovat aiheutuneet varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta, peruskoulun tasa-arvorahojen leikkaamisesta ja ammatillisen koulutuksen leikkauksista.

Myös korkeakoulut ovat saaneet osakseen kylmää kyytiä, Gustafsson arvioi.
Koulutuspolitiikan ytimessä pitäisi olla korkea osaaminen ja Suomen nostaminen takaisin maailman yhdeksi johtavaksi koulutusmaaksi. Sipilän hallituksen suunta on ollut väärä.
Eilisessä ammatillisen koulutuksen opettajien tapaamisessa Tampereella Gustafsson koki kylmiä väreitä.

– Minulle kerrottiin useammasta suusta, että nuoret eivät halua mennä työpaikalle, ”EI me osata…”. Tämä on aivan uutta, Gustafsson kertoo.
Nuorilta on vähennetty opetusta viidenneksellä! Herätyskellojen pitäisi soida viimeistään huomenna, kun eduskunnassa äänestetään opetusministeriön pääluokasta.

– Katseeni kohdistuu erityisesti pääministeri Sipilään, joka on jo vaatinut tuhannen uuden ammatillisen koulutuksen opettajan palkkaamista.  Hallituksen toimesta ammatillisen koulutuksen opettajia on vähennetty 1600, joten olisiko nyt vihdoin aika tunnustaa tosiasiat ja myöntää virheet, opetusministeri Grahn-Laasonen, ja osoittaa lisärahoitus ammatilliseen koulutukseen, Gustafsson kysyy.

– Osaaminen, tiede ja tutkimus ovat seuraavan hallituksen tärkein teema. SDP:n valmistelema Osaamispolku 2030 tuo Suomen takaisin koulutustason nousuun, Gustafsson lupaa.


Lisätietoja:

Jukka Gustafsson 
p. 050 511 3038

Paluumatka kansankotiin alkaa vaaleista

Julkaistu Tampereen Viikko -lehdessä 22.11.2018

Edus­kun­nan Suu­ren va­li­o­kun­nan va­li­o­kun­ta­neu­vos Pe­ter Sa­ra­mo on liit­ty­nyt so­si­a­li­de­mok­raat­tei­hin. Olin pi­tä­nyt huip­pu­tyyp­piä si­tou­tu­mat­to­ma­na. Sa­ra­mo seu­ra­si maa­il­man me­noa ul­ko­mail­la kah­dek­san vuot­ta ja pää­tyi sii­hen, et­tä so­si­a­li­de­mok­raat­ti­nen hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­nan mal­li on pa­ras­ta, mitä ih­mi­set tar­vit­se­vat.

Ei ole sat­tu­ma, et­tä lä­hes kai­kis­sa ter­veyt­tä, elin­ta­soa, kou­lu­tus­ta ja tasa-ar­voa mit­taa­vis­sa kan­sain­vä­lis­sä tut­ki­muk­sis­sa poh­jois­maat ovat ai­na 10 par­haan jou­kos­sa.

Näis­sä mais­sa kes­kei­nen po­li­tii­kan muu­tos­voi­ma on ol­lut vah­va so­si­aa­li­de­mok­raat­ti­nen puo­lue ja am­mat­tiyh­dis­tys­lii­ke. Vii­me vuo­si­na po­pu­lis­ti­set liik­keet ovat hei­ken­tä­neet kan­na­tus­tam­me ja joh­ta­neet poh­jois­mai­sen hy­vin­voin­ti­val­ti­on ala­sa­joon, tu­lo­e­ro­jen ja köy­hyy­den kas­vuun. 

Toi­vo kui­ten­kin elää. Tun­nen sen myös kes­kus­te­luis­sa ih­mis­ten kans­sa Tam­me­lan­to­ril­la, R-ki­os­kis­sa, par­tu­ris­sa, Rau­han­nie­mes­sä, elä­ke­läis­ti­lai­suuk­sis­sa ym. Tah­don näis­tä kes­kus­te­luis­ta ja omal­ta aa­te­poh­jal­ta­ni nos­taa vii­si asi­aa kär­keen.

  • Pois­te­taan köy­hyyt­tä, vah­vis­te­taan osal­li­suut­ta ja yh­tei­söl­li­syyt­tä. Tämä on so­si­a­li­de­mok­ra­ti­an ydi­nee­tos­ta.
  • Pa­nos­te­taan kou­lu­tuk­seen, tut­ki­muk­seen, si­vis­tyk­seen ja kult­tuu­riin. Olen si­tou­tu­nut op­pi­mis­mil­jar­diin en­si vaa­li­kau­del­la. Tar­vi­taan siis suun­nan­muu­tos – in­ves­toin­ti lap­siin ja nuo­riin.
  • Py­säy­te­tään il­mas­ton­muu­tos. Ai­ka käy vä­hiin. Eko­lo­gi­ses­ta kes­tä­vyy­des­tä ei pidä tin­kiä.
  • Pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sil­le elä­ke­läi­sil­le enem­män ra­haa kä­teen. Eläk­kei­den ve­ro­tus­ta tu­lee alen­taa ja in­dek­si­jär­jes­tel­män re­mont­ti koh­ti puo­li­vä­li-in­dek­siä.
  • Esi­merk­ki­nä Si­pi­län hal­li­tuk­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ta po­li­tii­kas­ta on di­a­bee­ti­koil­le ja ke­li­aa­ki­koil­le teh­ty­jen kor­vaus­ten hei­ken­nyk­set. Kor­vauk­set pi­tää pa­laut­taa. 

Ohei­nen lis­taus an­taa vain viit­teen sii­tä, mitä kaik­kea pi­tää teh­dä. Se ker­too mitä juu­ri nyt liik­kuu pääs­sä­ni, kun val­mis­tau­dun käy­mään kes­kus­te­lua edus­kun­nas­sa hal­li­tuk­sen ta­lou­sar­vi­oe­si­tyk­ses­tä.


Juk­ka Gus­tafs­son

Kan­sa­ne­dus­ta­ja, val­tuu­tet­tu

Lapset tarvitsevat Terälahden koulun

Julkaistu 31.8.2018 AL Mielipiteet – toimituksen lyhentämänä versiona

Jokaisen tamperelaisen kannattaa katsoa kaupunkimme karttaa. Sorila, Aitolahti, Kämmenniemi, Terälahti, Velaatta – suurin osa alueista on kotikaupunkimme maantieteellistä keskustaa! 

Tuoreessa tutkimuksessa enemmistö Suomen kansalaisista haluaa pitää Suomen asuttuna. Uskon, että vielä suurempi osa tamperelaisista haluaa pitää arvokkaan Teiskon elävänä, maaseutumaisena osana kaupunkiamme. Jokainen tietää lähikoulun merkityksen paikallisille asukkaille ja esim. Teiskoon muuttaville uudisasukkaille. 

Tähän ei mitenkään istu ”saneeraustyöryhmän” esitys Terälahden koulun lakkauttamisesta. Se on myös vastoin ryhmän omia linjauksia ”huolehtia palvelujen hyvästä saavutettavuudesta ja alueellisesta tasavertaisuudesta”.
Esityksen seurauksena pienten lasten koulumatkat pitenisivät kohtuuttomasti, asukkaiden viihtyvyys kärsisi, kaupunkilaisten eriarvoisuus kasvaisi tarpeettomasti. Tämän takia Terälahden koulu ja päiväkoti tulee säilyttää.  Tampereen pohjoisen alueen väestönkasvu vuodelle 2025 on ihan hatusta vedetty. Yhteisistä päätöksistähän se riippuu. 

Koulutusihmisenä pidän tärkeänä, että lapsilla on mahdollisuus monipuoliseen ja laadukkaaseen opetukseen. Sen rinnalla on kuitenkin myös muita arvoja, jotka eivät sulje pois erilaisia valintoja.  Siksi lähikouluperiaate on niin tärkeä minulle. Toivon, että lautakunta katsoo perinpohjaisesti myös vaihtoehdot, jotka turvaavat tulevaisuudessa Terälahden koulun tulevaisuuden. 

Esitetyillä tiedoilla ja perusteella pidän työryhmän esitystä sekä pormestariohjelman vastaisena että lapsipoliittisesti vääränä. Pidän myös esille tuotua aikataulua aivan käsittämättömänä. Ei mitenkään voi olla mahdollista, että megaluokan kouluasiaa Tampereella vietäisiin kahdessa viikossa päätökseen!   Nyt jos koskaan on aidon kansalaiskeskustelun tarve ja paikka. 

Jukka Gustafsson
kaupunginvaltuutettu, sd

Tampereen yliopiston itsehallinto on uhattuna

Julkaistu HS Vieraskynä 28.8.2018

Eduskunnan olisi pitänyt turvata yliopistoyhteisön asema ja itsehallinnon toteutuminen uuden Tampereen yliopiston valmistelussa.
Vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki mahdollisti säätiöyli­opistojen perustamisen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen yliopisto yhdistyvät vuoden 2019 alussa uudeksi Tampereen yliopistoksi. Uusi yliopisto on muodoltaan säätiöyliopisto.

Eduskunta päätti yli­opistofuusion mahdollistavista lakimuutoksista viime joulukuussa. Valitettavasti päätökset tehtiin ymmärtämättä yliopistojen toiminnan dynamiikkaa, eikä henkilöstön asemaa muutos­vaiheen hallinnossa varmistettu.

Uudessa Tampereen yliopistossa valtaa käyttää siirtymäkauden hallitus. Eduskunnan enemmistö antoi yliopistolakia muuttaessaan siirtymäkauden hallituksen valinnan yhdistyvien yliopistojen hallituksille. Siirtymäkauden hallituksessa ei ole yliopistoyhteisön edustusta.

Itsehallinnon kannalta arveluttavasti valitulle siirtymäkauden hallitukselle uskottiin samalla myös uuden yliopiston rehtorin valinta. Näin sille annettiin valta tehdä keskeinen valinta, joka linjaa uuden yliopiston alkua vuosiksi eteenpäin.
Tampereen uuden yliopiston järjestäytyminen on takkuillut, ja henkilöstöjärjestöt ovat yhdessä yli­oppilaskunnan kanssa kannelleet oikeusasiamiehelle. Ne kysyvät, jääkö yliopistoyhteisö nyt vaille niille perustuslaissa taattua valtaa yli­opiston hallituksen valinnassa ja yliopiston akateemisissa asioissa.

On lyhytnäköistä, että uuden yliopistosäätiön perustajat tuntuvat toistuvasti sivuuttavan yliopisto­yhteisön. Perustuslaissa turvatun yliopistojen itsehallinnon tehtävänä on turvata korkealaatuinen tiede, taide ja opetus. Yksi laadun tae on, että tiede, taide ja opetus kehittyvät itsenäisesti. Hallinnossa tämä tarkoittaa moniäänisyyttä, jossa on mukana yliopistoyhteisön edustus.

Nyt siirtymäkauden hallitus käyttää valtaansa myös uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen valinnassa. Se on nimennyt hallitusvalinnasta vastaavaan konsistoriin puheenjohtajan ilman vaaleja. Konsistori päätti hiljattain äänin 10–10, ­että työsuhde yliopistoon vaaran­taisi hallituksen jäsenen riippumattomuuden. Äänestyksen ratkaisi ­puheenjohtajan ääni.

Perustuslakivaliokunnan vuonna 2009 antamassa lausunnossa todetaan, että yliopistoyhteisön edustus hallituksessa vahvistaisi yliopiston itsehallintoa. Riippumattomuuden määritelmä on siis Tampereella käännetty päälaelleen.

On nurinkurista, että yksityiset ja ulkopuoliset tahot pyrkivät käyttämään voimakkaasti valtaa Tampereen yliopiston hallinnossa rajaamalla yliopistoyhteisön pois hallituksesta tässä herkässä alkuvaiheen valmistelussa, jossa linjataan uuden yliopiston toimintaa ja henkeä.

TTY-säätiön ja uuden Tampereen korkeakoulusäätiön alkupääomat ovat vaatimattomia verrattuna tamperelaisten yliopistojen yhteen­laskettuun budjettiin, joka on noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Valtaosa siitä on julkista rahaa.

Lainsäätäjien ei tulisi katsoa toimettomina sivusta, kun yliopiston ulkopuolinen yritysmaailma näyttää nyt ottavan suhteellisesti verrattain pienillä taloudellisilla panostuksilla suurta päätösvaltaa niihin julkisiin varoihin, jotka valtio myöntää korkeakoulutukseen ja perus­tutkimukseen.

Uusi Tampereen yliopisto näyttää suuntaa koko Suomen yliopisto­kentälle. On arvokasta, että korkeakoulujen taustaryhmät edustavat yhteiskuntaa laajasti ja tuovat näin sekä lisäresursseja että omia näkemyksiään yliopistomaailmaan. Samalla yliopiston itsehallinnon ja yliopistoyhteisön roolin merkityksen ymmärtäminen korkealaatuisen tieteen ja sivistyneen yhteiskunnan perustana korostuu.

Onkin suuri sääli, että edus­kunnan enemmistö ei noudattanut perustuslakivaliokunnan suosituksia ja valinnut kantaa, jolle esi­timme sivistysvaliokunnassa vahvat perusteet. Tämä kanta olisi minimoinut väliaikaisen hallinnon roolin ja varmistanut yli­opistoyhteisön aseman Tampereen uuden yliopiston valmistelussa.

Jotta tällaista tilannetta ei pääsisi enää syntymään, seuraavan eduskunnan on syytä tarkastella yliopistolain säädösten riittävyyttä.


Pilvi Torsti ja Jukka Gustafsson

Torsti on kansanedustaja (sd) ja poliittisen historian dosentti. Gustafsson on kansanedustaja (sd) ja entinen opetusministeri.

Gustafssonin puhe eduskunnassa – Varhaiskasvatuslaki 1. käsittely

Täysistunto

Keskiviikko 20.6.2018 

Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Jukka Gustafsson sd

Arvoisa puhemies!

Sosiaalidemokraattien mielestä tällä lakiesityksellä olisi tullut kehittämisen lisäksi myös korjata ne merkittävät heikennykset, mitä varhaiskasvatukseen on tehty tällä vaalikaudella. Varhaiskasvatuksen suurimmat ongelmat ovat henkilöstön liian vähäinen määrä koko toiminta-aikana, liian suuret ryhmäkoot, vaihteleva laatu ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen sekä henkilöstön jaksaminen. Lisäksi työn arvostus ja — on myöskin selkeästi todettava — palkkaus eivät vastaa tehtävän merkityksellisyyttä ja vaativuutta. Näihin seikkoihin lakiesitys ei tuo parannusta. 

Lakiesitysluonnoksen lausuntokierroksella esitettyä kritiikkiä ei ole lakiehdotuksessa otettu huomioon, ja näihin isoihin megaluokan kysymyksiin — vaikka asiantuntijat niihin voimakkaasti puuttuivat sivistysvaliokunnassa — ei hallituspuolueilta ollut halua, tahtoa puuttua. 

Lakiesityksessä korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta — totta kai. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja yli kolmivuotiaiden ryhmäkokojen kasvattaminen Sipilän hallituksen toimesta sotii kuitenkin räikeästi tätä periaatetta vastaan — siis lapsen edun ensisijaisuutta. Ja nyt käsittelyssä olevassa laissa nämä heikennykset tulisi kumota. Sosiaalidemokraatit tulevat esittämään, tai äänestimme valiokunnassa ja äänestämme isossa salissa, jotta nämä heikennykset kumottaisiin. Tämän subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on johtanut siihen, että kuntakohtaiset ratkaisut eroavat toisistaan ja kaikilla lapsilla ei ole enää yhtäläistä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.


Arvoisa puhemies! 

Suomessa astui 1. päivä elokuuta 2014 voimaan uusi yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuollon laki, joka takaa psykologi- ja kuraattoripalvelut kaikille kouluasteille: esiopetukseen, perusopetukseen sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. On välttämätöntä, että sama oikeus psykologipalveluun koskee myös varhaiskasvatusta. Se on tärkeää sekä varhaiskasvatuksessa olevien lasten, että heidän perheidensä, että varhaiskasvatuksen vaativaa työtä tekevien ammattilaisten kannalta. Tähänkin asiaan meillä on selkeä pykälämuutosesitys. Saimme kuunnella sivistysvaliokunnassa tästä asiasta erinomaisia asiantuntijoita, ja olisi voinut ajatella, että valiokunta olisi voinut yksimielisesti hyväksyä ja tehdä nämä muutokset. Näen myöskin niin, että psykologi osana varhaiskasvatuksen arkea tukee myös koko henkilöstön osaamista ja jaksamista ja varmistaa näin osaltaan päivähoidon laatua.


Arvoisa puhemies! 

Tästä henkilöstön rakenteesta ja kelpoisuusvaatimuksesta, joka on tämän hallituksen esityksen yksi heikko lenkki, heikko kohta, vakava valuvika, johon valiokunta yksimielisestikin totesi poikkeuksellisen vahvalla tekstillä seuraavaa: ”Valiokunta toteaa, että keskustelua henkilöstörakennepykälästä on osaltaan lisännyt hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen epäonnistunut muotoilu.” — siis yksityiskohtaisten perustelujen epäonnistunut muotoilu. Tämä oli niin vahva muotoilu, että muuten oikeinkin hyvä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puumala, joka nyt on hetkeksi poistunut, omassa esittelypuheenvuorossaan pyöristi tätä kohtaa niin, että hän sanoi ”hieman epäonnistunut muotoilu” — no, sitä sattuu.

Suomalaisen varhaiskasvatuksen yhtenä kulmakivenä pidetään henkilöstön moniammatillisuutta. Tästä tulee pitää jatkossakin kiinni. Sosiaalidemokraattien mielestä varhaiskasvatuksen moniammatillisuus toteutuu parhaiten siten, että päiväkodissa työskentelee sekä kasvatustieteen kandidaatteja, sosionomeja että lastenhoitajia. [Sari Multala: Hyvä!] Sosionomi voi vastata moniammatillisesta verkostotyöstä — perhekeskukset, sote-palvelut, mahdolliset sellaiset, neuvola, koulut, erityisopetus — ja varhaiskasvatuksessa toteutettavasta matalan kynnyksen perhetyöstä. 

Pedagoginen vastuu tulee jatkossakin jakaa varhaiskasvatuksen kandidaattien ja sosionomien kesken perustuen sosionomien koulutukseen sisältyviin pedagogisiin opintoihin. Sosionomien kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään tulee määritellä siten, että sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot tutkintoon sisältyneenä tai sen lisäksi, antavat kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään. Korostan ja korostamme sitä, että varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville henkilöille pitää rakentaa täydennyskoulutusreittejä osaamisensa ja kelpoisuutensa päivittämiseen. 

Tavoitteena tulee olla, että kaikilla varhaiskasvatuksen parissa työskentelevillä on varhaispedagogiikan osaamista.  

Kuva: Hulkko (Demokraatti-lehti)

Lähde: Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjat 20.6.2018