Oli juhlapäivä, sain käyttää puheenvuoron eduskunnan täysistunnossa päivälleen 100 vuotta siitä, kun eduskunta oli säätänyt 15.4.1921 oppivelvollisuuslain. Puhe oli minulle henkilökohtaisesti tärkeä, koin sen pitämisen arvostuksen osoitukseksi tekemästäni työstä suomalaisen koulutuksen ja sivistyksen hyväksi.

Olen onnellinen siitä, että yhteiskunta on mahdollistanut tuhansille ja taas tuhansille maksuttoman koulutuksen.  Kansakoulun – myöhemmin peruskoulun – kehitystarina on sankarikertomus, sen takana paljon työtä, näkemyksellisyyttä, taisteluakin.

Koulutus on aina paitsi koulutuspolitiikkaa niin myös mitä suuremmassa määrin yhteiskuntapolitiikkaa. Maksuton, 9- vuotinen peruskoulu tasa-arvoisti merkittävästi oppimista ja lasten ja perheiden oppimismahdollisuuksia, kun kansa-, kansalais- ja keskikoulu yhdistyivät peruskouluksi. Kaikille lapsille tuli mahdolliseksi ponnahduslauta eteenpäin! Suomen lahjakkuuspotentiaalin esiinmarssi nosti koulutustasomme uuteen nousuun.

Suomen oikeisto, kokoomus eturivin pulpetissa istuen, hyökkäsi uudistusta vastaan voimakkaasti. Peruskoulu nousi kuitenkin parhaimmiston joukkoon kansainvälissä vertailuissa kerta toisensa jälkeen.

Tänä päivänä Suomi tunnetaan maailmalla oppimisen mallimaana. Jokainen meistä voi sen kokea kun liikkuu maailmalla.

Peruskoulua pitää kehittää koko ajan. Opetusministerinä ollessani v.2011-2013 uudistimme tuntijaon. Taito- ja taideaineita, historiaa, yhteiskuntaoppia ja liikuntaa lisättiin. Samoin draaman käyttöä opetusmenetelmänä. Työtä riittää – oppimiserojen kaventamisessa ja alisuoriutumisen poistamisessa

Miten tiivistää ministeri, kansansivistäjä Väinö Voionmaan, Suomen peruskoulun isänä tunnetun R.H. Oittisen ja monien muiden kansansivistäjien perintöä sadan vuoden juhlapäivänä.

Koulutuksen tulee olla edelläkävijä ja uudistaja, jonka kautta rakennetaan parempaa (työ-)elämää ja yhteiskuntaa ja sen avulla jokainen voi kehittyä täyteen mittaansa, oman lahjakkuutensa täyteen potentiaaliin.

”Opin, valistuksen ja aatteiden maailmassa on ikuinen nuoruus ja kevät”, kirjoitti Väinö Voionmaa.

Jukka Gustafsson, kansanedustaja, valtuutettu (sd)

Julkaistu Tamperelainen -lehdessä 22.4.2021

Ammatillisen koulutuksen arvo korostuu ja teollisuustyö ansaitsee kunnianpalautuksen

Suomessa Teknologiateollisuuden työllisyys- ja hyvinvointivaikutus on merkittävä. Valmistava teollisuus on Pirkanmaan elinkeinoelämän perusta. Se työllistää suoraan 50 000 henkilöä. Kokonaisvaikutus on noin 50 % Pirkanmaan työpaikoista.

Teollisuutemme tulevaisuus on kaikille megaluokan asia.

Teollisuuden kehittämisessä on kysymys myös kansantulon ja tuottavuuden kasvattamisesta. Kymmenen vuotta paikallaan polkenut tuottavuuskehitys saadaan liikkeelle vain valmistavan tuotannon lisäämisellä ja jalostusarvon kehittämisellä.

Teolliset investoinnit lisäävät kansantalouden kriisinkestävyyttä verrattuna viime vuosikymmenten lisääntyneisiin finanssi- ja kiinteistösijoituksiin.

Suomessa talouden murrosvaiheen vaatimuksiin vastaavaa teollisen pohjan uudistamishalukkuutta on ollut liian vähän tunnistettavissa. Hallitsevaksi trendiksi on muotoutunut teollisuuden muuntuminen tytäryhtiötalouden suuntaan.

Tämä tekee talouden ydinalueesta epäitsenäisen ja haavoittuvan.

Nykyiseen menoon on saatava muutos. Teollinen talous on nostettava kehittämistoimien keskeiseksi asiaksi.  Uusiutuvan teollisuuden strategia tulee hyväksyä ja vahvistaa kehysriihessä Suomen teollisuuspolitiikan uudeksi, ylihallituskautiseksi strategiaksi.

Arvostamani taloustieteen professori Mariana Mazzucato kävi tammikuussa esittelemässä näkemyksiään pääministeri Marinin johtamalle talousneuvostolle siitä, että miten Suomen ja muiden maiden olisi hyvä toimia koronaviruksen jälkeisen talouden jälleenrakentamisessa. Olen Mazzucaton kanssa samaa mieltä, että tarvittavaan uudelleenrakentamiseen on suhtauduttava tavoitehakuisesti ja korostaen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön merkitystä.

SDP julkaisi 13.4 ”Uuden kasvun luomisen” -ohjelman ja asetti tavoitteeksi kasvattaa yritysten määrää 10 000 yrityksellä v.2025 mennessä. Näemme, että kasvuyrityksillä on välitön työllisyysvaikutus.

Maailmanlaajuinen puhtaan teknologian murros on merkittävä mahdollisuus Pirkanmaalle, joka elää ja hengittää nykyaikaisesta teollisuudesta. Pirkanmaalla tehdään jo nyt mm. maailmanluokan softaa ja robotiikkaa teollisuuden tuotantolinjoille sekä raskaiden työkoneiden sähköisiä ja digitaalisia ratkaisuja. Alueen teollisuus menestyy panostamalla yhä enemmän uusiin teknologioihin, on selvää, että Pirkanmaalle kuuluu myös merkittävä osuus ajankohtaisesta EU:n tukipaketista.

Tampereen seutu on Suomen suurin modernin teollisuuden keskittymä. Tähän ei kuitenkaan pidä tyytyä. Teollisuuden tiivis yhteistyö Tampereen yliopistoyhteisön ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeä kehityksen moottori.

Korostan Tampereen ammattikorkeakoulun merkitystä sen rakentaessa tulevaisuuden osaamista yhdessä työelämän kanssa. TAMK:lla on yli 500 yritysyhteistyökumppania. Yhteistyö hyödyntää työelämää, erityisesti PK-sektoria, korkeakoulua ja opiskelijaa.

Huolestuttavaa on puolestaan se, että esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan yritykset ilmoittavat kärsivänsä jatkuvasta työvoimapulasta. Samaan aikaan teollisuus ei houkuttele nuoria riittävästi. Tässä tilanteessa työntekijän arvo ja ammatillinen koulutus korostuu ja teollisuustyö ansaitsee kunnianpalautuksen. Huolehditaan yhdessä siitä, että Pirkanmaalla on kaikki se, mitä teollisuus tarvitsevat menestyäkseen ja työntekijät mielekkääseen elämiseen.

Jukka Gustafsson (sd.)
Sivistys- ja perustuslakivaliokunnan jäsen

Julkaistu Aamulehdessä 19.4.2021

Edustaja Sebastian Tynkkynen on keräämässä allekirjoituksia lakialoitteeseensa koskien arpajaislain muuttamista.  Lakialoitteella esitetään peliautomaatteja poistettavaksi ruokakaupoista, joiden myyntipinta-ala ylittää 100 neliömetriä, jota on aiemmassa kauppoja koskevassa lainsäädännössä pidetty ylärajana kioskikaupan määritelmässä.

Kunnioitan jokaisen edustajan lakialoitetta. Pitkäaikaisena luottamushenkilönä, Veikkauksen hallintoneuvoston jäsenenä koen kuitenkin velvollisuudekseni saattaa tietoonne seuraavaa.

Kansanedustaja Tynkkynen nostaa aloitteessaan esiin huolen rahapelaamisen aiheuttamista ongelmista. Huoli on aiheellinen. Peliautomaattien ja koko rahapelaamisen vastuullisuuden eteen on tehty kuitenkin jo lukuisia toimia.

Rahapelaamiseen liittyy aina riskejä. Siksi sitä rajoitetaan ja reguloidaan voimakkaasti kaikkialla, myös Suomessa.

Aloitteessa kiinnitetään erityistä huomiota kauppojen, ravintoloiden, kioskien ja liikenneasemien peliautomaattien aiheuttamiin rahapeliongelmiin. Aloitteessa vaaditaan niihin liittyen pikaisia toimia ja moititaan voimakkaasti valtiota, että se on ”omalla vaikutuksellaan ja toimettomuudellaan edesauttanut ongelmien säilymistä ja uusien ongelmien syntymistä.”

Aloitteessa jätetään mielestäni väärin ja ikävällä tavalla kuitenkin huomiotta lähes kaikki viime aikojen keskeiset rahapelaamisen vastuullisuustoimet. Siksi koen välttämättömäksi saattaa tietoonne, mitä kaikkea on viime vuosina tehty rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Hallituksen tavoitteena on arpajaislakia uudistamalla huolehtia yksinoikeuden toimintakyvystä, ja hallitusohjelman mukaisesti varmistaa pelaamisen kohdentuminen turvalliseen ja valvottuun tarjontaan. Tavoitteen toteuttamiseksi hallitus on parhaillaan valmistelemassa arpajaislain uudistusta, jonka on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn syysistuntokaudelle 2021.

Keskeinen toimi rahapelihaittojen vähentämisessä on tunnistautumisen edistäminen kaikissa Veikkaus Oy:n peleissä. Pakollinen tunnistautuminen otettiin hajasijoitetuilla automaateilla käyttöön 12.1.2021.  Sen avulla voidaan tehostaa ikärajavalvontaa, kontrolloida pelaajan pelikäyttäytymistä sekä hallita riskipelaamista mahdollistamalla pelaamisen hallinnan rajoituksia sekä muita työkaluja myös fyysisiin pelikoneisiin.

Uudistuksen jälkeen mm. pelieston asettaminen automaateilla määräajaksi tai pysyvästi on mahdollista. Asetettujen peliestojen määrä on noussut alkuvuonna automaattien pakollisen tunnistautumisen myötä. Nyt jo yli 5 000 asiakasta estänyt peliautomaattipelaamisen – heistä yli puolet vähintään vuodeksi.

Netissä jo muutamia vuosia käytössä olleet nopearytmisten pelien tappiorajat laajenevat 1.7.2021 koskemaan myös kivijalan nopearytmistä pelaamista. Asiakkaan on siis pakko asettaa itselleen tappioraja, jonka hän voi valita yhden euron ja maksimirajojen välillä.

Kuten aloitteessakin todetaan, asiamiespisteiden peliautomaattien määrää on merkittävästi vähennetty. Vielä tammikuussa 2020 niitä oli noin 18 500, mutta nyt enää noin 10 500. Vähennys on siis yli 40 prosenttia. Kokonaismäärä on ollut yhtä pieni noin 30 vuotta sitten. Yhden myyntipaikan automaattien maksimimäärä oli vielä viime vuonna 15, mutta nyt se on enää 4. Myyntipaikkojen määräkin on laskenut vuodessa 6200:sta noin 5200:een.

Vuoden 2023 loppuun mennessä kaikki Veikkauksen kautta tapahtuva pelaaminen on tunnistautunutta. Asiakkailla on tällöin käytössään pelaamisen estämis- ja rajoittamiskeinot kaikessa pelaamisessa.

Vaikka työtä on edelleen jatkettava, on myös syytä todeta myönteistä kehitystä jo tapahtuneen. Peliautomaattien ongelmapelaamisen väestöosuus on puolittunut vuodesta 2005 noin 3,0 %:sta nykyiseen noin 1,5 %:iin väestöstä. Keskeinen muutos verrattuna aikaisempaan on automaattipelaamisen siirtyminen nettiin pelaajilla, joilla automaatit olivat ensisijainen ongelmia aiheuttava pelimuoto.

Haluan painokkaasti korostaa, toisin kuin edustaja Tynkkynen antaa ymmärtää, että Veikkaus ei käytä automaattiensa sijoitusperusteena sosioekonomisia kriteerejä. Yhtiöllä on käytössä erittäin tarkat myyntipaikkakriteerit, joiden tavoitteena on varmistaa asiamiesten ja asiamieheksi haluavien yhdenvertainen kohtelu sekä samanlainen ja ennustettava sijoituspolitiikka kaikkialla maassamme. Peliautomaatteja sijoitetaan vain liiketiloihin, joissa valvonta- ja muut vastuullisuustehtävät on mahdollista toteuttaa ongelmitta. Niitä ei ole paikoissa, joiden asiakaskunta muodostuu pääasiallisesti alaikäisistä tai muista erityisistä riskiryhmistä.

Veikkauksen pelien keskittymistä digitaalisessa kanavassa vähentää merkittävästi pelirajoituskokonaisuus, joka leikkaa tehokkaasti kovinta kulutusta. Myös rahapelien osuus suomalaisten käytettävissä olevista tuloista on laskenut vuodesta 2016 lähtien.

Aloitteessa nostetaan aiheellisesti esiin myös pikavippien osuus erityisesti peliongelmien takia hoitoon hakeutuneiden keskuudessa. Eduskunnan pitäisikin kiristää vielä nykyistäkin tiukemmin pikavippien tarjontaa ja saatavuutta.

Aloitteessa esitetty huoli peliongelmista erityisesti hajasijoitettuihin peliautomaatteihin liittyen on siis aiheellinen. Juuri sen vuoksi Suomessa on tehty kaikkein voimakkaimmat rajoitustoimet juuri peliautomaatteihin liittyen. Työ jatkuu, mutta ei unohdeta jo tehtyjä vastuullisuustoimenpiteitä vaan annetaan niille aito mahdollisuus.

Tampere 20.4.2021

Jukka Gustafsson
Veikkauksen hallintoneuvoston pj.

Tampere on Suomen vetovoimaisin kaupunki. Meitä pidetään myönteisellä tavalla Työväen kaupunkina, johtavana kulttuurikaupunkina. Sosialidemokratia on ollut vahvasti vallan kahvassa – juuri nyt pormestari Lylyn haastaa Kokoomuksen parivaljakko Ikonen & Kummola.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän pj. Kai Mykkänen ehdotti (AL 6.2.), että sosiaalitukia pitää leikata – toimeentulotukea, työttömyysturvaa ja asumistukea… Nyt tiedämme mitä tarkoittaa Kokoomuksen vaalislogan ”Sydän on oikealla”.

Olin Kangasalla paikallisia demareita tukemassa. Minua jo odotti innokas ihminen. Asia oli tärkeä. Hän toivoi, että koulukiusaamiseen ihan oikeasti puututtaisiin ja sanoi toimineensa pitkään ongelmatilanteissa sovittelijana. Lapset ovat läsnä, kullakin tukihenkilönä opettaja tai lapsen vanhempi. Tulokset ovat olleet hyviä, ja hän pyysi viemään nämä terveiset opetusministerille.

Minulle on ollut aina tärkeää tehdä vaalityötä ihmisten parissa- myös vaalien välillä. Parhaimmillaan voi saada mukavan, reilun vuorovaikutuksen uuden ihmisen kanssa.

Korona tulee muuttamaan radikaalisti vaalien ilmapiiriä ja tapaamisia. Koen sen suurena ongelmana kansanvallan kannalta. Mikään ei korvaa silmistä silmään katsomista, hymyn kohtaamista ja ärräpäänkin kuulemista livenä.

Korona voi iskeä edelleen kovaakin, mutta tiedot siitä, että kesään mennessä suurin osa aikuisista on saanut rokotteen, antaa toivon näköalaa. Sitä on odotettu.

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi lausunnon tartuntatautilakia koskien. Vaadimme lapsen edun toteutumista liikunta- kuin kulttuuriharrastuksiin. Tämä pitää tehdä mahdolliseksi nykykäytäntöjä joustavammin.

Myös kansalaisten kulttuurinälkä on otettava tosissaan.

Annoimme tukemme myös OKM:n turvallisten tapahtuminen työryhmälle. Sulut ja tapahtumien osallistujamäärän satunnainen rajaaminen mm. konsertti- ja teatteriesitysten kohdalla ei aina ole ollut perusteltua. Tapahtumien riskitasomäärittelyn valmistuttua mielestäni viranomaisten tulee vahvistaa se välittömästi ja mahdollistaa tapahtumien avautuminen erilaisiin riskitasoihin perustuen.

Jukka Gustafsson

kansanedustaja, valtuutettu (sd)

Julkaistu Tamperelaisessa 10.2.2021

Perustuslakivaliokunta pitää uudistuksen tavoitteita hyväksyttävinä ja sivistyksellisiä perusoikeuksia edistävinä.

Lakiesityksellä pyritään koulutus- ja osaamistason nostamiseen. Suomalaisen koulutuksen suuri linja jatkuu. Sen tavoitteena on kaventaa oppimiseroja, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja antaa kaikille nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua kykyjensä mukaisesti perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Oppivelvollisuusikä nousee 18 ikävuoteen ja siihen kytkeytyy myös toisen asteen koulutuksen maksuttomuus. Ne muodostavat perustuslain sivistysoikeuksien mukaan ns. vastinparit.

Tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että yhteiskunta ja työelämä tarvitsevat korkeammin koulutettua väestöä. Ikäluokkien pienentyessä tarve tulee kasvamaan. Koulutuksen vaikutus ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin on kiistatonta – koulutus kannattaa. Se avaa nuorelle ovia osallistumiseen, työllistymiseen ja parempaan ansiotasoon.  

Asiantuntijat ovat laajalti tuoneet esille sen, että kaikki 15-16 -vuotiaat nuoret eivät ole henkisesti kypsiä tekemään tulevaisuuttaan koskevia ratkaisuja. Osa nuorista on peruskoulun päättyessä edelleen murrosiän kuohuntavaiheessa, siksi tarvitaan koulutuspolun jatkumiseksi riittävästi ohjausta ja jopa oppivelvollisuuden kaltaista pakkoa.

Tällä hetkellä sallimme sen, että ikäluokasta 15 % jää tutkintoa vaille. Siksi oppivelvollisuuden laajennus toiselle asteelle on looginen ja välttämätön. Monimutkaistuvassa ja muuttuvassa maailmassa osaamistarpeiden ennakointi on entistä vaikeampaa. Muutostilanteissa kestävien perustaitojen ja ammatti- ja yleissivistyksen merkitys korostuu. Kun oppivelvollisuutta jatketaan, saadaan opiskelu jatkumaan entistä otollisempaan vaiheeseen nuoren kehityksessä.

Professori, aivotutkija Minna Huotilainen pitää oppivelvollisuuden pidentämistä onnistuneena ja erinomaisesti sopivana aivotutkimuksen ja kognitiotieteelliseen näkökulmaan nuoren kehityksessä. Oppivelvollisuuden laajentaminen vaatii rinnalleen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja peruskoulun kehittämisen. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei yksistään riitä.  Koskaan en voi liikaa korostaa peruskoulun merkitystä. Usein toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen syynä ovat peruskoulussa saavutetut heikot taidot.  Perustaidot lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskennossa on oltava paremmassa kunnossa, kun koulusta lähdetään, siksi mm. peruskoulun oppilasarviointia kehitetään.

Professori Katariina Salmela-Aro kertoi valiokunnassa tutkimuksestaan ja siitä kuinka nuorten koulutustavoitteet ja heidän sisukkuutensa vähenivät peruskoulun lopussa, erityisesti siirryttäessä kahdeksannelta luokalta yhdeksännelle. Yhdeksännellä luokalla olivat erittäin alhaiset koulutustavoitteet. Huolestuttava tulos vahvistaa sen, että peruskoulun loppu on haasteellinen aika, jolloin koulutukselliset polut alkavat vahvasti eriytyä. Siirtymävaihe peruskoulusta toiselle asteelle on tärkein koulutuksellinen nivelvaihe, johon pitää voimakkaasti panostaa.

Oppivelvollisuuslakiin on tulossa lakiin perustuva uusi velvoite tehostetusta, henkilökohtaisesta oppilaanohjauksesta 8. ja 9. vuosiluokalle.

Mikään yksittäinen, historiallinenkaan uudistus ei korjaa kaikkia epäkohtia. Koulutusjärjestelmä on kokonaisuus ja sen kaikkien osa-alueiden kehityksestä on huolehdittava. Yksi korjaus ei riitä, tarvitaan useita. Työmme jatkuu.

Jukka Gustafsson

Kansanedustaja (sd)
Sivistysvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsen

( Julkaistu AL 7.12.2020 Toimituksen muokkaamana versiona)

Korona on pakottanut ihmisten työkuviot uusiksi – hyvässä ja pahassa.  Kansanedustajan työ ei tee poikkeusta. Eduskunnan turvatoimet on viritetty korkealle, maskipakko on tietysti kaikkialla. Täysistunnossa on samanaikaisesti vain rajoitettu määrä edustajia. Vieraita ei taloon saa kutsua. Etätyösuositus – aina kun se on mahdollista. Etäkokoukset ovat alkaneet sujua. ”Kuuluuko ääneni…kyllä kuuluu.” Silti halu olla oikeasti läsnä valiokunnan kokouksissa ja täysistunnossa on kova.

Eduskuntatyö on paljolti tiimi- ja yhteistyötä, eli demokratialle monet rajoitustoimet etäkokoukset mukaan lukien eivät tee hyvää. Ihmisten vuorovaikutus kokoustilanteessa on aivan eri asia, aito keskustelu, replikointi, ilmeet, tunteetkin ovat etäkokouksissa osin piilossa. Tällä viikolla Sivistys- ja Perustuslakivaliokunta pitävät ylimääräisiä kokouksia klo 8.00. Normaalikokoukset sitten lisäksi päivän aikana.

Tekniikka mahdollistaa etäkokouksessa olemisen myös junasta. Olen oppinut junaan noustessani katsomaan, onko allergiahytti tyhjänä. Monasti on, sillä korona on vähentänyt matkustajia. Konduktööri ei ole sieltä pois heittänyt. Olen saanut ”omassa työhuoneessa” osallistua tarvittaessa etäkokoukseen, levittää papereitani ja hoitaa asioita rauhassa myös puhelimessa.

Eduskunta selvittää etä-äänestyksien mahdollisuutta. Rima niiden järjestämiseen on toki korkealla, vain todella poikkeusoloissa. Mutta tunnistautuminen on mahdollista järjestää helpostikin kuten mm. Tampereen kaupunginvaltuuston kokemukset osoittavat, mutta Suomen Eduskunta on vähän eri asia.

Tulin viime viikolla aika myöhään töistä ja puhelin soi. Mieshenkilö esitteli itsensä ja kertoi soittavansa Oulusta. Onko Sinulle tuttu oululainen firma, joka teki eduskunnassa remonttitöitä? -Ei ole. Sitä soittaja ihmetteli pitkään.- Tunsitko Sinä Matti Ahteen? Vastasin että kyllä oikeinkin hyvin, Matti oli 50-v. syntymäpäivilläni Messukylän Työväentalolla. Matti oli hieno mies meidän molempien mielestä. Aikaa oli kulunut jo aika paljon ja kysyin, että onko hänellä jotain tärkeää asiaa minulle.

– No, ei oikein. Mutta mikä sinun nimesi on?

Jukka Gustafsson, sd

Julkaistu Tamperelaisessa 25.11.2020

Oppivelvollisuuden laajentaminen ja nivelvaiheen uudistaminen on loppusuoralla. Hallituksen esitystä oppivelvollisuusiän korottamisesta 18 ikävuoteen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta odotetaan eduskunnalle lähiviikkoina.

Tällä hetkellä noin 16 % ikäluokasta (yli 10 000 nuorta) jää ilman toisen asteen tutkintoa joka vuosi. Näiden nuorten työllisyysaste on noin 40 %.  Tutkinnon suorittaneilla työllisyysaste on 70-80 prosenttia. Kysymys ei ole prosenteista vaan nuoren asemasta yhteiskunnassa, valmiudesta olla yhteiskunnan täysivaltainen jäsen ja saada töitä.

Tuoreen opetushallituksen tutkimuksen mukaan yläasteella on 4 000 nuorta, jotka ovat löyhästi koulutyössä mukana. Heillä on paljon poissaoloja, lintsaamista ym. Suuret haasteet koskevat koko koulutusjärjestelmää, sisältöjä, toimintakulttuuria, perheiden ja vanhempienkin vastuuta. Uudistuksen myötä perusopetuksen järjestäjällä on velvollisuus ohjata ja valvoa oppivelvollisen hakeutumista perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen.

Perusopetuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuu jatkuu siihen saakka, kunnes oppivelvollinen on aloittanut opinnot toisessa oppilaitoksessa. Tämän jälkeen ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy toisen asteen koulutuksen järjestäjälle. Ohjaus- ja valvontavastuu on rakennettu ”saattaen vaihtaen” -periaatteella. Myös kunnan pitää ottaa koppi kaikista alle 18-vuotiaista, jotka eivät ole koulussa. Kysymys on siitä, ettei 16-17-vuotias lapsi/nuori putoaisi tukiverkoston ulkopuolelle.

Kuuntelin radiosta Kiveen hakatut-ohjelman toimittajien Jouko Vuolteen ja Arto Terosen haastattelua. He ovat tehneet kirjan mäkihyppääjä Matti Nykäsestä. Matti oli omapäinen tarkkisoppilas, jolle koulu ei maistunut. Kaikkia keinoja käytettiin, mutta koulussa päädyttiin siihen, että Matti sai suunnilleen halutessaan lähteä kesken koulupäivän Jyväskylän hyppyrimäkeen…

Näitä ”matteja” on paljon nykyäänkin. Eli välttämätön oppivelvollisuusiän laajentaminen ei yksinään lasten ja nuorten ongelmia ratkaise, viime kädessä sen tekevät lasten opettajat, vanhemmat ja muut läheiset.
Yhteistyössä.

Jukka Gustafsson, sd

Julkaistu Tamperelaisessa 16.9.2020