Tampereen yliopiston itsehallinto on uhattuna

Julkaistu HS Vieraskynä 28.8.2018

Eduskunnan olisi pitänyt turvata yliopistoyhteisön asema ja itsehallinnon toteutuminen uuden Tampereen yliopiston valmistelussa.
Vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki mahdollisti säätiöyli­opistojen perustamisen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen yliopisto yhdistyvät vuoden 2019 alussa uudeksi Tampereen yliopistoksi. Uusi yliopisto on muodoltaan säätiöyliopisto.

Eduskunta päätti yli­opistofuusion mahdollistavista lakimuutoksista viime joulukuussa. Valitettavasti päätökset tehtiin ymmärtämättä yliopistojen toiminnan dynamiikkaa, eikä henkilöstön asemaa muutos­vaiheen hallinnossa varmistettu.

Uudessa Tampereen yliopistossa valtaa käyttää siirtymäkauden hallitus. Eduskunnan enemmistö antoi yliopistolakia muuttaessaan siirtymäkauden hallituksen valinnan yhdistyvien yliopistojen hallituksille. Siirtymäkauden hallituksessa ei ole yliopistoyhteisön edustusta.

Itsehallinnon kannalta arveluttavasti valitulle siirtymäkauden hallitukselle uskottiin samalla myös uuden yliopiston rehtorin valinta. Näin sille annettiin valta tehdä keskeinen valinta, joka linjaa uuden yliopiston alkua vuosiksi eteenpäin.
Tampereen uuden yliopiston järjestäytyminen on takkuillut, ja henkilöstöjärjestöt ovat yhdessä yli­oppilaskunnan kanssa kannelleet oikeusasiamiehelle. Ne kysyvät, jääkö yliopistoyhteisö nyt vaille niille perustuslaissa taattua valtaa yli­opiston hallituksen valinnassa ja yliopiston akateemisissa asioissa.

On lyhytnäköistä, että uuden yliopistosäätiön perustajat tuntuvat toistuvasti sivuuttavan yliopisto­yhteisön. Perustuslaissa turvatun yliopistojen itsehallinnon tehtävänä on turvata korkealaatuinen tiede, taide ja opetus. Yksi laadun tae on, että tiede, taide ja opetus kehittyvät itsenäisesti. Hallinnossa tämä tarkoittaa moniäänisyyttä, jossa on mukana yliopistoyhteisön edustus.

Nyt siirtymäkauden hallitus käyttää valtaansa myös uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen valinnassa. Se on nimennyt hallitusvalinnasta vastaavaan konsistoriin puheenjohtajan ilman vaaleja. Konsistori päätti hiljattain äänin 10–10, ­että työsuhde yliopistoon vaaran­taisi hallituksen jäsenen riippumattomuuden. Äänestyksen ratkaisi ­puheenjohtajan ääni.

Perustuslakivaliokunnan vuonna 2009 antamassa lausunnossa todetaan, että yliopistoyhteisön edustus hallituksessa vahvistaisi yliopiston itsehallintoa. Riippumattomuuden määritelmä on siis Tampereella käännetty päälaelleen.

On nurinkurista, että yksityiset ja ulkopuoliset tahot pyrkivät käyttämään voimakkaasti valtaa Tampereen yliopiston hallinnossa rajaamalla yliopistoyhteisön pois hallituksesta tässä herkässä alkuvaiheen valmistelussa, jossa linjataan uuden yliopiston toimintaa ja henkeä.

TTY-säätiön ja uuden Tampereen korkeakoulusäätiön alkupääomat ovat vaatimattomia verrattuna tamperelaisten yliopistojen yhteen­laskettuun budjettiin, joka on noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Valtaosa siitä on julkista rahaa.

Lainsäätäjien ei tulisi katsoa toimettomina sivusta, kun yliopiston ulkopuolinen yritysmaailma näyttää nyt ottavan suhteellisesti verrattain pienillä taloudellisilla panostuksilla suurta päätösvaltaa niihin julkisiin varoihin, jotka valtio myöntää korkeakoulutukseen ja perus­tutkimukseen.

Uusi Tampereen yliopisto näyttää suuntaa koko Suomen yliopisto­kentälle. On arvokasta, että korkeakoulujen taustaryhmät edustavat yhteiskuntaa laajasti ja tuovat näin sekä lisäresursseja että omia näkemyksiään yliopistomaailmaan. Samalla yliopiston itsehallinnon ja yliopistoyhteisön roolin merkityksen ymmärtäminen korkealaatuisen tieteen ja sivistyneen yhteiskunnan perustana korostuu.

Onkin suuri sääli, että edus­kunnan enemmistö ei noudattanut perustuslakivaliokunnan suosituksia ja valinnut kantaa, jolle esi­timme sivistysvaliokunnassa vahvat perusteet. Tämä kanta olisi minimoinut väliaikaisen hallinnon roolin ja varmistanut yli­opistoyhteisön aseman Tampereen uuden yliopiston valmistelussa.

Jotta tällaista tilannetta ei pääsisi enää syntymään, seuraavan eduskunnan on syytä tarkastella yliopistolain säädösten riittävyyttä.


Pilvi Torsti ja Jukka Gustafsson

Torsti on kansanedustaja (sd) ja poliittisen historian dosentti. Gustafsson on kansanedustaja (sd) ja entinen opetusministeri.

Gustafssonin puhe eduskunnassa – Varhaiskasvatuslaki 1. käsittely

Täysistunto

Keskiviikko 20.6.2018 

Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Jukka Gustafsson sd

Arvoisa puhemies!

Sosiaalidemokraattien mielestä tällä lakiesityksellä olisi tullut kehittämisen lisäksi myös korjata ne merkittävät heikennykset, mitä varhaiskasvatukseen on tehty tällä vaalikaudella. Varhaiskasvatuksen suurimmat ongelmat ovat henkilöstön liian vähäinen määrä koko toiminta-aikana, liian suuret ryhmäkoot, vaihteleva laatu ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen sekä henkilöstön jaksaminen. Lisäksi työn arvostus ja — on myöskin selkeästi todettava — palkkaus eivät vastaa tehtävän merkityksellisyyttä ja vaativuutta. Näihin seikkoihin lakiesitys ei tuo parannusta. 

Lakiesitysluonnoksen lausuntokierroksella esitettyä kritiikkiä ei ole lakiehdotuksessa otettu huomioon, ja näihin isoihin megaluokan kysymyksiin — vaikka asiantuntijat niihin voimakkaasti puuttuivat sivistysvaliokunnassa — ei hallituspuolueilta ollut halua, tahtoa puuttua. 

Lakiesityksessä korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta — totta kai. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja yli kolmivuotiaiden ryhmäkokojen kasvattaminen Sipilän hallituksen toimesta sotii kuitenkin räikeästi tätä periaatetta vastaan — siis lapsen edun ensisijaisuutta. Ja nyt käsittelyssä olevassa laissa nämä heikennykset tulisi kumota. Sosiaalidemokraatit tulevat esittämään, tai äänestimme valiokunnassa ja äänestämme isossa salissa, jotta nämä heikennykset kumottaisiin. Tämän subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on johtanut siihen, että kuntakohtaiset ratkaisut eroavat toisistaan ja kaikilla lapsilla ei ole enää yhtäläistä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.


Arvoisa puhemies! 

Suomessa astui 1. päivä elokuuta 2014 voimaan uusi yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuollon laki, joka takaa psykologi- ja kuraattoripalvelut kaikille kouluasteille: esiopetukseen, perusopetukseen sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. On välttämätöntä, että sama oikeus psykologipalveluun koskee myös varhaiskasvatusta. Se on tärkeää sekä varhaiskasvatuksessa olevien lasten, että heidän perheidensä, että varhaiskasvatuksen vaativaa työtä tekevien ammattilaisten kannalta. Tähänkin asiaan meillä on selkeä pykälämuutosesitys. Saimme kuunnella sivistysvaliokunnassa tästä asiasta erinomaisia asiantuntijoita, ja olisi voinut ajatella, että valiokunta olisi voinut yksimielisesti hyväksyä ja tehdä nämä muutokset. Näen myöskin niin, että psykologi osana varhaiskasvatuksen arkea tukee myös koko henkilöstön osaamista ja jaksamista ja varmistaa näin osaltaan päivähoidon laatua.


Arvoisa puhemies! 

Tästä henkilöstön rakenteesta ja kelpoisuusvaatimuksesta, joka on tämän hallituksen esityksen yksi heikko lenkki, heikko kohta, vakava valuvika, johon valiokunta yksimielisestikin totesi poikkeuksellisen vahvalla tekstillä seuraavaa: ”Valiokunta toteaa, että keskustelua henkilöstörakennepykälästä on osaltaan lisännyt hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen epäonnistunut muotoilu.” — siis yksityiskohtaisten perustelujen epäonnistunut muotoilu. Tämä oli niin vahva muotoilu, että muuten oikeinkin hyvä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puumala, joka nyt on hetkeksi poistunut, omassa esittelypuheenvuorossaan pyöristi tätä kohtaa niin, että hän sanoi ”hieman epäonnistunut muotoilu” — no, sitä sattuu.

Suomalaisen varhaiskasvatuksen yhtenä kulmakivenä pidetään henkilöstön moniammatillisuutta. Tästä tulee pitää jatkossakin kiinni. Sosiaalidemokraattien mielestä varhaiskasvatuksen moniammatillisuus toteutuu parhaiten siten, että päiväkodissa työskentelee sekä kasvatustieteen kandidaatteja, sosionomeja että lastenhoitajia. [Sari Multala: Hyvä!] Sosionomi voi vastata moniammatillisesta verkostotyöstä — perhekeskukset, sote-palvelut, mahdolliset sellaiset, neuvola, koulut, erityisopetus — ja varhaiskasvatuksessa toteutettavasta matalan kynnyksen perhetyöstä. 

Pedagoginen vastuu tulee jatkossakin jakaa varhaiskasvatuksen kandidaattien ja sosionomien kesken perustuen sosionomien koulutukseen sisältyviin pedagogisiin opintoihin. Sosionomien kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään tulee määritellä siten, että sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot tutkintoon sisältyneenä tai sen lisäksi, antavat kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään. Korostan ja korostamme sitä, että varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville henkilöille pitää rakentaa täydennyskoulutusreittejä osaamisensa ja kelpoisuutensa päivittämiseen. 

Tavoitteena tulee olla, että kaikilla varhaiskasvatuksen parissa työskentelevillä on varhaispedagogiikan osaamista.  

Kuva: Hulkko (Demokraatti-lehti)

Lähde: Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjat 20.6.2018

Valtuustoaloite: Professori Väinö Voionmaan syntymästä 150 vuotta – juhlistaminen ja muistaminen

VALTUUSTOALOITE
PROFESSORI VÄINÖ VOIONMAAN SYNTYMÄSTÄ 150 VUOTTA – JUHLISTAMINEN JA MUISTAMINEN

Vuoden 2019 helmikuussa Väinö Voionmaan (1869 – 1947) syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta.  Tampereen kaupungilla on useita syitä huomioida merkittävällä tavalla Tampereen kehitykseen vaikuttanut professori Väinö Voionmaa. 

Väinö Voionmaa toimi Helsingin yliopiston dosenttina 1903-18, pohjoismaisen historian ylimääräisenä professorina 1918-36 sekä Yhteiskunnallisen Korkeakoulun (joka myöhemmin siirrettiin Tampereelle ja otti nimen Tampereen yliopisto) kanslerina. 

Talvella 1944 Väinö Voionmaalle luovutettiin kansalaisrahalahja hänen täyttäessään 75 vuotta.  Sen hän luovutti perustettavalle Väinö Voionmaa-säätiölle työläisnuoriso-opiston perustamiseksi Tampereen seudulle. 

Kansalaislahjasta muodostui peruspääoma, jonka turvin opistoa alettiin rakentaa Ylöjärvelle keväällä 1950. Väinö Voionmaan sivistysihanteiden mukaan jokaiselle nuorelle oli oltava mahdollisuus koulutukseen sosiaalisesta taustasta riippumatta. Voionmaan opisto antoikin 1950-60 -luvuilla lähinnä yleissivistävää koulutusta, kuten peruskoulun yläasteella ja lukiossa tänä päivänä annetaan. Opisto antoi näin oppilaille valmiuksia myös jatko-opintoihin. 

Professori, tutkija, raittiusmies, kansanedustaja, ministeri Väinö Voionmaa oli keskeisellä tavalla mukana perustamassa Työväen Sivistysliittoa v. 1919 ja Työväen Akatemiaa v. 1923. 

Väinö Voionmaa istui Sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajana vuodesta 1919 alkaen aina kuolemaansa vuoteen 1947 asti.  Vuodet 1922-1947 Voionmaa edusti Hämeen läänin pohjoista vaalipiiriä. 

Jatkosodan loppuvaiheiden aikana Voionmaa oli eduskunnan ns. rauhanopposition epävirallinen johtaja. Hän oli mukana Tarton rauhanneuvotteluissa 1920, Moskovan rauhanneuvotteluissa 1940, sekä hän osallistui Pariisin rauhan solmimiseen II maailmansodan jälkeen. 

Väinö Voionmaa toi suomalaiseen historiantutkimukseen uusia metodologisia oivalluksia ja menetelmiä. Hänen teoksistaan useat ovat vielä tänäänkin alansa arvostettuja auktoriteetteja, etenkin keskiajan historian tutkimukset. 

Hänen huomattavimpia teoksiaan ovat:
·       Tampereen kaupungin historia I–III, 1903–1910
·       Suomen karjalaisen heimon historia, 1915
·       Suomalaisia keskiajan tutkimuksia, 1912
·       Suomi Jäämerellä, 1918
·       Hämäläinen eräkausi, 1948

Väinö Voionmaalle on pystytetty patsas Tampereen yliopiston pääoven eteen.  Professori Väinö Voionmaa oli Tampereen yliopiston edeltäjän, Yhteiskunnallisen korkeakoulun ensimmäinen kansleri vuosina 1945-1947.  Kuvanveistäjä Kauko Räiken suunnittelema ”Kasvu” –veistos paljastettiin 40-vuotiaan Yhteiskunnallisen korkeakoulun edustalla Tampereen päivänä 1.10.1965. 

Esitämme, että Tampereen kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Väinö Voionmaa –seuran kanssa, jotta professori Väinö Voionmaan elämäntyölle – erityisesti yliopisto- ja kansansivistäjänä – järjestettäisiin esim. korkealaatuinen seminaari ja juhlavastaanotto Tampereen raatihuoneella. 

 Tampereella 18.6.2018

Jukka Gustafsson
kaupunginvaltuutettu, sd

Sivistysvaliokunnan demarit: Koulutus ja tutkimus huutaa tulevaisuuspanostuksia – nykyhallituksen täsmätoimet ovat näpertelyä

Nykyhallituksen suunnitelma julkiselle taloudelle vuosiksi 2019-2022 on surullista luettavaa. Hallituksen kunnianhimo on nollassa ja valitettavasti sivistysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajat eivät olleet valmiita nostamaan rimaa edes koulutuspolitiikan osalta. Tämän vuoksi sivistysvaliokunnan sd-kansanedustajat Jukka Gustafsson, Eeva-Johanna Eloranta ja Pilvi Torsti jättivät valiokunnan lausuntoon julkisen talouden suunnitelmasta eriävän mielipiteen.

– Porvarihallitus ja myös sivistysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajat panevat pään pensaaseen. Kun pitäisi panostaa koulutukseen ja osaamiseen, niin asiantuntijavaliokunta, jonka pitäisi olla koulutuksen ja tutkimuksen puolella, vaan keikaroi tyhjillä sanoilla.   Keskustan ja kokoomuksen sivistysporvarit ovat valitettavasti kuihtuvaa luonnonvaraa puolueessaan. Nyt tarvitaan tekoja ja uusia aloitteita. Koulutuksen ja osaamisen suunnan kääntäminen jää sosiaalidemokraateille, joille se tietysti historian valossa onkin kuulunut ja näyttää kuuluvan edelleen, Gustafsson toteaa.

Hallitus on valinnut yhteiskunnan pitkäjänteisen kehittämisen sijaan näpertelyn, sillä panostukset eriarvoisuuteen ja koulutukseen ovat täysin kosmeettisia tehtyihin leikkauksiin nähden. Nyt pitää tehdä uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyden ja kestävän kasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä ja jotka vahvistavat oikeudenmukaisuutta ja kaikkien ihmisten osallisuutta sekä uskoa tulevaan. Kasvun edellytysten vahvistaminen tarvitsee koulutuspanostuksen ohella uusia panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin.

– Sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa ja lausunnoissa tuli selkeästi ilmi se, että hallitukselta puuttuu kokonaiskuva siitä, miten Suomea pitäisi kehittää ensi vuosikymmenellä. Massiivisten koulutusleikkausten seurauksena kaikki koulutussektorit haukkovat henkeä ja näyttää siltä, että hallitus yrittää vain muodon vuoksi tarjota tekohengitystä, Eloranta sanoo.

Julkisen talouden suunnitelma sisältää yksittäisiä lasten ja lapsiperheiden tukitoimia eri hallinnonaloilla, mutta ne eivät muodosta selkeää kokonaisuutta, jolla lasten ja nuorten hyvinvointi ja tasa-arvoiset oppimismahdollisuudet pystytään turvaamaan saman aikaisesti muiden jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavoitteiden kanssa. Riittävällä perusrahoituksella ja kehittämistyötä tukevalla lisärahoituksella voidaan parhaiten varmistaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen korkea laatu.

– Koulutussektorilla tarvitaan rohkeita, eteenpäin suuntaavia päätöksiä. Sosialidemokraatit haluavat, että nykyinen 9-vuotinen peruskoulu jatkuu saumattomasti 3-vuotisella toisella asteella, josta muodostuu oppivelvollisuus. Myös koulun aloitusta tulee joustavoittaa siten, että esiopetus järjestetään joustavasti 5-6-vuotiaille mahdollistaen joustava koulunaloitusikä. Sosialidemokraatit haluavat, että peruskoulun päätyttyä kaikilla on vahvat kansalaistaidot, joiden avulla pärjääminen ja osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa on mahdollista, Torsti painottaa.

Lisätietoja:
Jukka Gustafsson
050 511 3038

Eeva-Johanna Eloranta
050 523 2309

Pilvi Torsti
040 719 1206

Gustafssonin Vappupuhe Tampereen Keskustorilla 1.5.2018

Hyvät ystävät, toverit

On suuri kunnia Suomen kansan edustajana puhua tänä vuonna 2018 Tampereen Keskustorilla.Sisällissodasta on kulunut 100 vuotta.  Kuten tiedämme Tampere, Messukylä, Lempäälä, Vesilahti ja koko Pirkanmaa kantoivat raskaimman uhrauksen sodassa.

 Pää pystyssä ja sydän paikallaan on Tampere kohdannut teoissaan ja muistoissaan Suomen historian murheellisimmasta keväästä ja kesästä 100 vuoden takaa.

Olemme toteuttaneet ja nähneet täällä teattereidemme, niin Työväen Teatterin kuin Tampereen Teatterin upeat esitykset, Tampereen Oopperan ” Veljeni vartija” -esitykset, Työväen museo Werstaan ”Vapaus-näyttelyn”.  Lisäksi lukuisat hyvät seminaarit ja keskustelut. Unohtamatta Presidentti Niinistönkään rakentavaa puhetta Tampereen yliopistolla.

Uskallan sanoa, että Tampere on ottanut upeasti vuonna 2018 paikkansa Suomen historian tulkkina ja tuntona. Suomen johtavana, vasemmistolaisena koulutus- ja kulttuurikaupunkina näin pitää ollakin.

Hyvät ystävät,Itsenäisestä Suomesta tehtiin hyvinvointivaltio, puutteineenkin, vahvan vasemmiston ja ay-liikkeen voimin.  Kunnioituksemme sukupolvelta toiselle kestäneellä työlle!

Taistelu paremmasta huomisesta jatkuu. Tänäkin Vappuna miljoonat ihmiset ympäri maailman kokoontuvat punaisten lippujen ääreen. Kvartaalikapitalismi ja kaverikapitalismi vaativat vastavoiman, vaihtoehdon.Suomessa Sipilä-Orpon -porvarihallituksen avokonttorissa on puhaltanut kylmä viima. Epäoikeudenmukaisuuden synnyttämiä vilunväreitä on kulkenut ihollani päivittäin. Ehkä juuri siksi Kokoomuksen ruiskukka on lakastumassa ja Keskustan apilankukasta lehdet tippuvat.

Kun pitäisi luoda uskoa tulevaisuuteen, niin maan hallitus toimii täysin päinvastoin.Hallitus on jo leikannut lapsilta ja nuorilta koulutuksesta lähes miljardin.Opiskelijoilta opintotukea on leikattu yli 80 euroa kuukaudessa.Sosiaaliturvaa on leikattu yli 700 miljoonalla, ja sitten kehysriihessä rehvakkaasti palautetaan 50 miljoonaa! Sama, jos laastarilla koetettaisiin paikata avomurtumaa.

Indeksit on jäädytetty!  Tästä sairaat ja pienituloiset eläkeläiset erityisesti kärsivät.Samanaikaisesti rahaa on käytetty suurten perintöjen verotuksen keventämiseen, metsälahjavähennykseen ym. Yhteensä 200 miljoonaa euroa. Sitä kutsutaan kaverikapitalismiksi!

Hävytöntä, raukkamaista hallitus. Näitä päätöksiä olleet tekemässä niin Perussuomalaiset kuin Sinisetkin. Missä sininen, siellä petos ja ongelma!

Sitten varsinainen Sipilän viimeisin kakkaroiden kakkara. Siis sama kakkara jolla Sipilä lupasi panna Suomen kuntoon.  Hallitus on ilmoittanut heikentävänsä työehtoja erikseen alle 30-vuotiailta sekä alle 20-hengen yrityksessä työskenteleviltä. Työsuhteet saa tehdä määräaikaiseksi ilman perusteita, kun työntekijä on ollut kolme kuukautta työttömänä. Nuori voidaan laittaa ikuiselle koeajalle!
Esitys on syrjivä ja työntekijöiden yhdenvertaisuutta rikkova! 

Nuoret joutuvat jo nyt kamppailemaan jatkuvan epävarmuuden kanssa, ja porvarihallitus panee vielä uusia kiviä nuorten taskuun. Ei muuten onnistu. Tämä korjataan varmasti, jos ja kun valta vaaleissa vaihtuu. 

Hyvät kuulijani. 
Minun on pakko kysyä teiltä täällä historiallisella Tampereen Keskustorilla, jolla on sentään luettu ”Punainen julistus”.
Kysyn, ketkä teistä haluavat, että eduskuntavaalien jälkeen maassa jatkaisi Sipilä- Orpon oikeistohallitus?  Jos ette halua, niin vastatkaa kuuluvasti.
EMME HALUA.
Vielä kovemmin, että kaikki kuulee. EMME HALUA.
Kiitos.

Sosialidemokraateilla on valmisteilla mittava uudistusohjelma.
o   Tarvitsemme varhaiskasvatusuudistuksen.
o   Tarvitsemme oppivelvollisuuden tai oppimisoikeuden laajentamisen ja maksuttoman toiseen asteen koulutuksen.
o   Lupaamme miljardipanostuksen koulutukseen ja tutkimukseen.
o   Sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksen.
o   Tarvitsemme luottamusta työelämään, emme työehtojen heikentämistä!
o   Pieniä eläkkeitä suosivan eläkeuudistuksen.

Toverit!
On aika tuoda politiikkaan takaisin arvokkuus, oikeudenmukaisuus ja vastuu heikommista!Tulevaisuus on meidän omissa käsissämme. Suomi muuttaa suuntaa vain vaalien kautta. Haluan uuden suunnan.
Kutsumme kaikki mukaan. Olethan valmis?
Arvo Salon sanoin:
” Liehu, punalippu liehu,
  kiehu, punasappi, kiehu”

Hyvää Vappua kaikille.

Kuuntele puhe 1.5.2018 Tampereen Keskustorilla
(Puhe alkaa kohdasta 0:48 – Kesto noin 8 min. PS.
Pahoittelemme äänen laatua, äänitys tehty on yleisön joukosta)

SDP:n Gustafsson: Varhaiskasvatuslaki on auki, hallituksella on tuhannen taalan paikka korjata virheensä

Tiedote

Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksen. SDP:n ex-opetusministeri, kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Jukka Gustafsson muistuttaa, että se tarkoittaa myös sitä, että hallitukselle tarjoutuu nyt tuhannen taalan paikka korjata aiemmat virheensä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eduskunnalla ja ennen kaikkea hallituksella on mahdollisuus tarkastella tehtyjä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajausta ja ryhmäkokojen kasvatusta, joiden molempien korjaaminen näyttää annetusta lakiesityksestä unohtuneen, summaa Gustafsson. 

Sivistysvaliokunnan sd-kansanedustajat Jukka Gustafsson, Eeva-Johanna Eloranta ja Pilvi Torsti ovat tehneet lakialoitteen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta varhaiskasvatukseen. Kohentuneen taloustilanteen lisäksi vaikuttaisi sille, että halukkuutta tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden palauttamiseen löytyy myös hallituksen riveistä. Viimeksi hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ilmoitti 18.4. istunnossa muuttaneensa kantaansa ja totesi, että ” tämä kysymys tulee arvioitavaksi viimeistään seuraavan hallituksen ohjelmaa neuvoteltaessa”.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on johtanut siihen, että kuntakohtaiset ratkaisut eroavat toisistaan. Kaikilla lapsilla ei ole enää yhtäläistä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen taustasta, vanhempien työmarkkina-asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Samassa yhteydessä päätetty varhaiskasvatuksen yli 3-vuotiaiden lapsiryhmien suurentaminen on toteutettu tai jätetty toteuttamatta ympäri maata hyvin eri tavalla. Yhdessä nämä varhaiskasvatuksen säästöt ovat johtaneet siihen, että lapsiryhmien suuruus vaihtelee hyvin paljon asuinpaikasta riippuen. Lasten ja perheiden eriarvoisuus on kasvanut riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat.

– Lasten ja aikuisten suhdeluvun tulee mahdollistaa laadukas varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen laadun tulee olla tasalaatuista kunnasta tai varhaiskasvatuspaikasta riippumatta. Toivon, että hallitus tarttuu tähän mahdollisuuteen ja korjaa virheensä, jota tällä hetkellä maksatetaan sekä lapsia epätasa-arvoistamalla että päiväkotien henkilökuntaa uuvuttamalla, Gustafsson sanoo.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus on ristiriidassa perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Esitys ei turvaa jokaiselle lapselle yhdenvertaista oikeutta varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaiseen varhaiskasvatukseen, koska lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan heidän vanhempiensa työmarkkina-aseman mukaan.


Lisätietoja:
Jukka Gustafsson
050 511 3038

Oppivelvollisuus lapsen oikeutena ei ole ideologinen kysymys

Julkaistu Aamulehden Mielipide-palstalla 19.4.2018

Suomessa käydään nyt vilkasta keskustelua oppivelvollisuusiän nostosta. SDP on ajanut asiaa jo pitkään. Viime vuoden aikana tukea on saatu johtavilta talousasiantuntijoita ja tutkijoilta. Laajassa koulutuspoliittisessa kannanotossa myös OAJ asettui tukemaan oppivelvollisuusiän nostoa.

Pirkanmaan Kokoomusnaisten pj. M. Mustakallio (AL. 16.4. ) toivoo ”kaavamaisen yleisen pidentämisen sijaan” oppimismotivaation tehostamista oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa kehittämällä. Näin on pyritty jo tekemään, mutta sekään ei riitä. Täsmätoimia on kokeiltu ja kehitetty jo vuosikymmeniä. Huolimatta siitä, että osaamisen merkitys yhä kasvaa, ikäluokasta jää lähes 10 000 nuorta – eli 15 % – pelkän peruskoulun varaan. Näin ei voida jatkaa.

Suomessa on oppivelvollisuuden yläikäraja, joka lopettaa eniten tukea tarvitsevien lasten tukemisen 2 vuotta ennen kuin he ovat saavuttaneet lapsen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisen lapsuuden yläikärajan.

Professori Roope Uusitalon johtaman talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuussa julkaistussa raportissa esitetään, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon. Arviointineuvoston mukaan iän nosto 18 vuoteen nostaisi merkittävästi toisen asteen tutkinnon suorittavien osuutta ja tämä tuottaisi merkittävää hyötyä nuorten työllistymiselle ja tuloille. Se olisi hyvin kohdentuva ja kustannustehokas tapa parantaa koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten työmarkkina-asemaa.  

Myös kansainväliset tutkimukset tukevat oppivelvollisuusiän noston positiivisia vaikutuksia.Arviointineuvosto arvioi oppivelvollisuusiän noston tuottavan pitkällä aikavälillä noin 140 miljoonan euron fiskaalisen hyödyn. Uudistus olisi vähintään kustannusneutraali, vaikka siihen sisältyisi myös mittavia panostuksia opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen. 

Korostan sitä, että muutos vaatii rinnalleen myös yläkoulun kehittämistä. Oppivelvollisuusiän nosto on tärkeä viesti siitä, että nuoren paikka on koulussa, työpajassa, oppisopimuskoulutuksessa ym. Nykyisessä järjestelmässä 15-16 vuotias lapsi(!) voi valita itsensä ulos koulutuksesta. Se ei ole lapsen edun mukaista. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös emeritusprofessori Matti Rimpelä tuoreessa lapsi-asiavaltuutetun kertomuksessa.

Mielestäni voidaan yhtä hyvin puhua oppimissoikeudesta kuin oppivelvollisuudestakin. Oppivelvollisuusikää ei pitäisi nähdä ideologisena kysymyksenä. Pinnallisen uudistamispuheen sijaan kaipaamme nyt isoja uudistuksia, jotka vaikuttavat vuosien ja vuosikymmenten päähän.

Jukka Gustafsson
Kansanedustaja
SDP:n koulutus- ja sivistystyöryhmän pj

Ex-opetusministeri Gustafsson: Nuoret sen sanoivat, maksuttoman toisen asteen tulee kuulua kaikille!

Tiedote


– Nuorisobarometriä pidetään nuorten äänenä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tänä vuonna tämä ääni antoi meille poliitikoille tärkeän viestin, toteaa kansanedustaja, pitkän linjan sivistyspoliitikko ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson.

– Nuorisobarometri sanoi varsin selväsanaisesti, että nuoret kannattavat oppivelvollisuuden pidentämistä kattamaan koko toinen aste. Aivan erityisen tärkeää on, että myös enemmistö koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä. Tämä on viesti, jonka toivon kantautuvan vahvana hallituksen ja erityisesti opetusministerin korviin.

Maailma on muuttunut, eikä pelkkä peruskoulu enää takaa nuorelle työllistymistä ja hyvää elämää. Gustafssonin mukaan on seuraavan askeleen aika.

– Tätä päivää ei ole sellainen Suomi, jossa nuoren tulevaisuus päätetään jo peruskoulun portin jäädessä taakse. Suomen kaltainen maa kykenee tarjoamaan kaikille nuorilleen eväät parempaan elämään ja koulutuksen, jolla työllistyminen onnistuu ja jatko-opiskelu on mahdollista. Maksuton ja kaikille kuuluva toinen aste on tasa-arvotyö, joka kitkee eriarvoistumista ja antaa toivoa.

– Jokainen nuori on arvokas, mutta jokainen nuori on omanlaisensa. Siksi tarvitaan monenlaisia oppimisen polkuja, joilla nuori voi hankkia itselleen toisen asteen koulutuksen. SDP kertoi tällä viikolla kymmenen kohdan ohjelmastaan eriarvoistumisen vähentämiseksi. Siinä nimenomaan koulutukseen liittyvät asiat ovat vahvasti esillä. Kaikille kuuluvan maksuttoman toisen asteen lisäksi me haluamme lisätä perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitusta ja vahvistaa nuorisotakuuta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaa.


Lisätietoja:

Jukka Gustafsson
p. 050 511 3038

Gustafsson: ”Hyvä, kun asiantuntijat kaitsevat hallituksen koulutuspolitiikan linjaa!”

Tiedote:

SDP:n kansanedustaja ja ex-opetusministeri Jukka Gustafsson on hyvillään, että hallitusta opastetaan koulutuspolitiikassa oikeille linjoille.

– Osaamisen tulevaisuuspaneeli ja sen asiantuntijat ovat päätyneet SDP:n koulutusnuotin kanssa samaan sävellajiin. Ja on ilo havaita, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on omaksunut sen myös, sanoo Gustafsson OKM:n Osaamisen tulevaisuuspaneelin työstä tiedotetusta annista.

– Harmi vain, että hallituksen toimet ovat tähän asti näyttäytyneet leikkauksina, josta priorisointi on unohdettu. Esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelman lopetus on ollut juuri päinvastoin kuin opetusministeri nyt tänään sanoi. Myös vapaa sivistystyö ja ammatillinen aikuiskoulutus ansaitsee lisätukea eikä vain kauniita sanoja juhlapuheissa, jatkaa Gustafsson.

SDP:n tuoreessa koulutuspoliittisessa ohjelmassa sanotaan: 
”Tarvitaan kunnianhimoinen visio paremmasta tulevaisuudesta, jossa määrätietoisesti tavoitellaan koko väestön koulutus- ja osaamistason nostamista. Sosialidemokraatit esittävät useamman vaalikauden mittaista tiekarttaa suomalaisen koulutuksen uudistamiseksi. Tämä työ tulee tehdä parlamentaarisena työnä, laajasti eri sidosryhmiä kuullen sekä tutkittua tietoa hyödyntäen.”

– Hallituksen alun virhearvioiden ripeän korjaamisen nyt ja heti -toimien lisäksi tarvitaan pitkänaikavälin kestäviä ratkaisuja. Siihen työhön odotamme nyt kutsua, kun hallituskin osoittaa oppimiskykyä – oppimalla omista virheistään, viisaampiaan kuunnellen. On viimeinen hetki reivata hallituksen kurssia, sen viimeisen kehysriihen päätöksissä, toivoo Gustafsson.

Lisätietoja: Jukka Gustafsson 050 511 3038

Sdp:n Torsti ja Gustafsson: Opetusministerin varmistettava yliopistolaisten asema Tampereella

SDP tiedote

Tampereelle perustettavan uuden yliopiston onnistuminen edellyttää, että kaikki keskeiset toimijat voivat osallistua ratkaisujen tekoon. Kun Tampere3-hankkeen tilanne nyt on kärjistynyt, opetusministerin on viipymättä kutsuttava osapuolet kokoon ja arvioitava tilanne, vaativat Sdp:n kansanedustajat dosentti Pilvi Torsti ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson.

Torstin ja Gustafssonin mukana kärjistynyt tilanne on seurausta eduskunnan ratkaisusta, jossa ei kuunneltu tiedemaailmaa.

”Teimme kaikkemme, jotta sivistysvaliokunnan kansanedustajat olisivat ymmärtäneet, kuinka olennaisia ratkaisuja johtosääntö ja uuden yliopiston rehtorin valinta ovat. Yliopistodemokratia takaisi sen, että kaikki keskeiset yliopistoryhmät – johto, henkilöstö ja opiskelijat – olisivat mukana päättämässä. Nyt näin ei ole” Torsti toteaa.

Sivistysvaliokunta päätyi Torstin kritisoimaan ratkaisuun yhden äänen enemmistöllä. Yhdistyvien yliopistojen hallituksien sijaan päätöksiä tekee nyt erillinen siirtymäkauden hallitus. Väliaikainen elin valitsee myös uuden yliopiston rehtorin. Aiemmin Helsingin yliopistossa tutkijana ja opettajana työskennelleen Torstin mukaan valiokunnan kahdesta tiedetaustaisesta jäsenestä toinen ei ollut mukana äänestyksessä.

Torsti ja Gustafsson korostavat, että nyt avainasemassa on siirtymäkauden hallitus. Sen jäsenten täytyy ymmärtää, että heillä on oikeus ja velvollisuus päättää niin hyvästä johtosäännöstä kuin mahdollista. Monet asiat voidaan jättää myös päätettäväksi myöhemmin.

”Koska tilanne on kärjistynyt ja tulehtunut, myös ministerin on syytä tehdä kaikkensa, jotta yliopistolaiset pääsevät päättämään omasta tulevaisuuden yhteisöstään. Ei ole kenenkään etu, että uusi yliopisto lähtee liikkeelle huonosti valmisteltuna ja riitaisessa tunnelmassa” Gustafsson painottaa.

Lisätietoja
Jukka Gustafsson
p. 050 5113038