TIEDOTE: Embargo 1.9.2022 klo 14.00

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson: En asetu ehdolle kevään vaaleissa

”Tulen olleeksi kansanedustajana tämän kauden jälkeen 36 vuotta ja työelämässä yli 55 vuotta.

Päätös jättää eduskuntatyö tämän vaalikauden jälkeen on todella vaikea. Terveyteni on hyvä, motivaatio, into ja vimma eduskuntatyöhön edelleen kohdallaan.  Mutta…

Olen aloittanut työt v. 1964 Laivateollisuuden Telakalla Turussa. Samassa työpaikassa, jossa presidentti Mauno Koivistokin oli töissä ennen siirtymistään Turun satamaan. Asiasta puhuimme useammankin kerran presidentti Koiviston kanssa.

Olen ns. pitkälinjalainen, kouluttautunut työmiehestä maisteriksi.  Duunaritaustani vei Metallityöväenliiton koulutuskeskuksen Murikan rehtoriksi 29-vuotiaana. Kansansivistäjän unelmatyöhön.

Tultuani valituksi kansanedustajaksi v. 1987 olin motivoitunut eduskuntatyöhön.Käytin ensimmäisenä kautena 1987–91 sd-ryhmän jäsenistä toiseksi eniten puheenvuoroja istunnoissa.

Osoitin ensimmäisen suullisen kysymykseni kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suomiselle Tampereen Valmetin kiskokalustetehtaan työllisyydestä. Nenästäni alkoi valua verta muutama sekunti ennen kysymystä. Niinpä kerroin Tampereella, että taistelin työpaikkojen puolesta verisesti!

Tunnistan itsessäni politiikan 10-ottelijan, vahvat lajini ovat koulutus ja kulttuuri, pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittäminen ja työelämä-, tasa-arvo- ja demokratia -asiat. Teen muutaman noston.

Tein eduskunnan kuppilassa ”historiallisen kompromissin”-sovin sivistysvaliokunnan pj. professori Erkki Pystysen (kok.) kanssa, että käsittelyssä olevasta koulutuspoliittisesta selonteosta voidaan poistaa nuorisokoulu -uudistus, jotta ammattikorkeakoulu -uudistus saadaan liikkeelle. Kokoomus oli sen jälkeen valmis hyväksymään ammattikorkeakoulu -uudistuksen, jota se aiemmin vastusti.

Olen ollut neljällä vuosikymmenellä SDP:n koulutuspolitiikan ytimessä ja suurimman osan ajasta sivistysvaliokunnan jäsen ja SDP:n koulutuspoliittisen työryhmän pj.

Opetusministerinä (2011–13) toteutin hallitusohjelman ulkopuolelta lainsäädännön, jolla opettajien kurinpito-oikeuksia laajennettiin merkittävästi.

Hallitusohjelman kirjaus oppivelvollisuuden laajentamiseksi 18 ikävuoteen oli varmasti suurin, historiallinen, koulutuspolitiikan aikaansaannos. Se tehtiin Pilvi Torstin ja minun ollessa hallitusohjelmaneuvottelijoina. Laki on nyt voimassa.

Työministeri Liisa Jaakonsaari esitteli eduskunnalle v.1996 Vuorotteluvapaalain ja sanoi, että tälle voidaan antaa nimeksi ”Lex Gustafsson”. Vuorotteluvapaalla on ollut lähes 400 000 suomalaista ja sama määrä ihmisiä on päässyt oikeisiin töihin, vuorottelusijaisiksi. Rohkenen todeta, että olen voinut välillisesti vaikuttaa miljoonan ihmisen elämään, ei vähiten niihin tuhansiin, jotka sijaisuuden päätteeksi ovat saaneet pysyvän työpaikan. Olen kirjassani ”Ihmisyys haastaa itsekkyyden” (v.2002) käynyt syvällisesti läpi, kuinka ideani toteutui.

Minulla on yksi lyömätön(?) ennätys eduskunnassa. Olen ollut yhtäjaksoisesti eduskunnan jalkapallojoukkueen avauskokoonpanossa 33 vuotta, pelinumerolla 10.

Ennätys liittyy jokavuotiseen Euroopan parlamenttien väliseen turnaukseen, jossa olen ollut mukana. Olen siirtynyt keskikentän rakentajasta puolustajaksi, jossa tehtäväni edelleen on olla hyökkäävä, nouseva, vasen pakki!”

Jukka Gustafsson             

Sanna Marin tuli yhteistä automatkaa kyydissäni muutama vuosi sitten.

Oli aikaa keskustella pidempään. Puhuimme myös tulevaisuudesta, arkisista asioista, hyvästä elämästä.

Mitä muuta – kerron siitä ehkä muistelmissani.

Tunnistin jo tuolloin Sannassa nuoreksi ihmiseksi paljon kypsyyttä, tasapainoisuutta ja aatteellisuutta. Siksi oli helppoa olla nostamassa ja tukemassa Sannaa mm. SDP:n puheenjohtajaksi, ensiksi varapuheenjohtajaksi.

Pääministerimme on ollut nyt muutaman viikon median ahdistelun kohteena. On levitetty valheita, väitteitä, mielikuvia juhlista ja pippaloista, joissa lähdekritiikki on loistanut poissaolollaan. On luonnollista, että pääministerin vapaa-aika kiinnostaa, ja esille nousseet tanssivideot ja valokuvat Kesärannasta ylittävät uutiskynnykset. Niistä saa ja pitääkin uutisoida.

Jokainen voi itse arvioida, kuinka paljon on ollut ylilyöntejä, ja poliittista tarkoituksenmukaisuutta. Päämisterin ja SDP:n puheenjohtajan kansansuosio ei sovi oppositiolle eikä sitä tukevalle porvarilehdille. Se on uhka.

Pääministeri on kiistatta osoittanut väärää luottamusta ystäviin ja ”ystäviinsä”. Enempi harkintakyky olisi ollut ehdottomasti paikallaan.

Vieraista monet ovat osaavia taiteilijoita, menestyneitä muusikkoja, laulajia ym. mutta kuten julkisuuteen vuodatetut tanssivideot ja valokuvat osoittavat, vieraat eivät ole olleet luottamuksen arvoisia.

Olen tullut myös siihen johtopäätökseen, että raukkamainen teko osoittaa tekijöistään myös yhteiskunnallisen sivistyksen ja ymmärryksen puutetta. Pääministeri edustaa myös instituutiota ja SDP:n puheenjohtaja johtaa kansanliikettä.

On oikein- niin kuin pääministeri sanoikin- minä otan opiksi. Sanna vetää puoleensa asemansa ja nuorekkuutensa puolesta kulttuuri- ym. väkeä pilvin pimein. Lähelle on tunkemassa ihmisiä, joille Sannalla on vain väline- ja julkisuusarvo. Taakse jäänyt viikko on ollut raskas päämisterille, mutta myös hänen aidoille tukijoilleen. Myös minulle. Onneksi Sanna kestää ja kasvaa. ”Ei elämää voi kuin peltoa ylittää”, kirjoitti Nobel-kirjailija Boris Pasternack.

Jukka Gustafsson
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu

Artikkeli on julkaistu Tamperelainen -lehdessä 31.8.2022

TIEDOTE 17.6.2022

Kansanedustaja ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen latinan kielen aseman turvaamiseksi lukioissa ja ylioppilaskirjoituksissa. Gustafsson on huolissaan eurooppalaisen kulttuurin perustana toimineen latinan kielen asemasta, jonka tulevaisuus lukio-opetuksessa on vaarassa.

Toukokuussa eri medioissa uutisoitiin, että pitkän latinan ylioppilaskoe järjestetään viimeisen kerran vuonna 2025, koska opiskelijat eivät ole kiinnostuneita latinan kielen opiskelusta.

Gustafsson kysyykin kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta saataisiin oppilaat motivoitua lukemaan latinan kieltä lukiossa? Olisiko mahdollista kehittää jokin palkitsemis- tai pisteytysjärjestelmä, joka antaisi paremmin motivaatiota latinan kielen opiskeluun?

– Latinan kielellä on suuri merkitys eurooppalaisen kulttuurin perustana ja väylänä eurooppalaisen sivistyksen lähteille. Latinaa opetetaan edelleen monissa kouluissa ja yliopistoissa ja se on katolisen kirkon pääkieli, Gustafsson muistuttaa.

–  Latinaa opiskellaan monilla aloilla yliopistoissa. Esimerkiksi lääkärit, oikeustieteilijät, teologit, luonnontieteilijät ja tietysti historioitsijat, arkeologit ja latinistit tarvitsevat latinan kielen taitoja, kertoo Gustafsson.

Kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) sekä varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).

– Me allekirjoittaneet kannamme suurta huolta katoavasta latinan tietotaidosta, jota voi olla hyvin vaikeaa saavuttaa uudelleen. Latinan kielen opiskelun tulevaisuudesta päätettäessä pitäisi vaakakupissa painaa muut arviot kuin raha, huolimatta siitä, että nykypäivän Suomessa latinan kieltä ei ehkä arvosteta yhtä paljon kuin muualla Euroopassa, Gustafsson kollegoineen summaa.

Rajusti muuttuvassa maailmassa koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen merkitys kasvaa entisestään.

Muutokset ympäristössämme – turvallisuus, digitalisaatio, tekoäly, ilmastonmuutos ja luontokato, demokratian, osaamisen ja osallisuuden haasteet – asettavat uusia tehtäviä koulutukselle.

Kansallinen koulutuspolitiikkamme peruskoulusta korkea-asteelle on tuonut Suomelle paikan maailman valtioiden eturivissä mitä tulee taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen menestykseen.

Suomi teki ”Paavo Nurmet” 2000-luvun vaihteessa. Kiitos peruskoulun, opettajakoulutuksen ym. juoksimme itsemme maailman kartalle yhtenä maailman parhaana koulutusmaana. Brändi kantaa edelleen.

Ajankohtaiset haasteet heikkeneviin oppimistuloksiin kytkeytyvät entistä voimakkaammin yleiseen, yhteiskunnalliseen eriytymiskehitykseen. Suomessa ylimmän ja alimman neljänneksen sosioekonomisen tason omaavista oppilaista lukutaitoero vastaa noin kahden kouluvuoden opintoja!

Erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, mutta heikkojen osuus kasvaa, yhä enemmän on nuoria, joiden lukutaito ei riitä jatko-opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen.

Tämä on täyden kansalaisuuden, osallisuuden ja työllistymisen kannalta megaluokan kysymys.

Marinin hallitus on reagoinut käynnistämällä Oikeus oppia -ohjelman. Koulutuspoliittisen selonteon käsittelyssä eduskunta hyväksyi sivistysvaliokunnan esityksen, jonka mukaan ”hallitus valmistelee kokonaisvaltaisen ja tavoitteellisen toimenpideohjelman, jolla varmistetaan jokaisen oppilaan perusopetuksen aikana vaadittavien perustaitojen ( lukutaito, kirjoittaminen, laskeminen) oppiminen.”

Perusasteella pitää pystyä hankkimaan sellaiset tiedot ja taidot että nuori pärjää toisen asteen koulutuksessa.

Eduskunnassa puheenvuorossani kiitin tamperelaisen, Kaukajärven koulun vuoden rehtoriksi valittua Ilpo Nybackaa(AL 7.12.2021). Hän lanseerasi ”Tavallisen koulun” -mallin.

”Tullaan ajoissa tunnille, takit naulakkoon, kännykät pois. Koulun tehtävä on edelleen opettaa elämässä tärkeitä perustyöskentelytaitoja, kuten hiljaista ja keskittynyttä työntekoa. On tärkeää, että luokassa on opettaja, joka osoittaa rajat ja samanaikaisesti kannustaa.”

Yksittäistä tietoa tärkeämpää on laajempien kokonaisuuksien, systeemien ja taustatekijöiden ymmärtäminen, kriittisen ajattelun, tiedon etsimisen ja kysymysten esittämisen oppiminen. Opettaahan koulutusjärjestelmämme tähän?

Mielestäni opetuksen syvällisemmät ja tärkeimmät vaikutukset liittyvät lasten ja nuorten henkiseen kasvuun, myönteiseen minäkuvaan, opiskeluhalun ja mielenterveyden edistämiseen. Niitä ei ole helppo mitata, mutta jokainen meistä tuntee kasvatuksen ja saadun opin vaikutukset mielessään elämän loppuun asti.

Historia, erityisesti oman maan historia, kirjallisuus, kuvataide, musiikki, teatteri, filosofia ym. katson kasvatuksellisesti tärkeämmäksi kuin tekniset tiedot, joilla turvataan juuri nyt tunnistettavissa oleva tulevaisuus. Ihmisen on osattava elää ja pystyttävä luomaan uutta nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Kulttuuripääoma kantaa ja antaa siivet, joiden avulla ihminen jaksaa ja osaa lentää, auttaa heikompaansa, tukea demokratiaa ja elää täyttä elämää rauhassa ja yhteistyössä muiden kanssa.

Suomi pitää nostaa yhteistyöllä koulutuksen edelläkävijäksi maailmassa. Eduskunnan hyväksymä hallituksen koulutuspoliittinen selonteko linjaa kunnianhimoisesti tulevaisuuden koulutuspolitiikkamme. Ei kun toimeksi.

Jukka Gustafsson

Artikkeli on julkaistu aamulehdessä kesäkuussa 2022

Hyvät toverit,

Haluan puhua tässä historiallisessa kokouksessa, talossa, jossa ovat puhuneet kaikki merkittävät SDP:n johtohenkilöt.  Ajattelen erityisesti juuri nyt viestimies,  presidentti Mauno Koivistoa ja Yrjö Kallista, puolustusministeriä ”vaaran vuosina” 1946-47, suurta rauhanaatteen puolestapuhujaa Suomessa.

Hyvät toverit

Tässä työväentalossa oli elokuussa v. 2004 koskettava muistotilaisuus. Tikkurilan väritehtaan vientijohtajan, Pirkko Ikosen muistoa saapui kunnioittamaan neljän eri venäläisen yrityksen pääjohtajaa, mukana heidän yrityksensä kolmekymmentä työntekijää.

Äkillinen kuolema keskeytti Pirkon työn 59- vuotiaana.

Pirkko oli minulle erittäin läheinen, rakas sukulainen, viennin ammattilainen ja venäjän kielen täydellisesti hallitseva. Tikkurila oli perustanut tehtaita Venäjälle ja Eurooppaan ja Pirkko oli niissä keskeisesti mukana.

Kerron tästä Pirkko Ikosen elämäntyöstä erityisesti siksi, että henki oli tuolloin se, että kaupallinen ja muu yhteistyö ja sen kehittäminen myös Venäjälle, kuten jo Neuvostoliittoon oli ollut itsestään selvää. Tuolloin vallitsi Euroopassa toivon ja optimismin näköala Venäjän kehitykseen.

Totesin Vappupuheessani, että: ”jos Natoon liitytään Suomen on aina järkevää pyrkiä pitämään hyvät suhteet Venäjään ja venäläisiin.

Putinin kanssa se ei enää ole mahdollista, mutta historia antaa meille aikaa ja mahdollisuuksia. Ne on käytettävä hyväksemme. Tavoite hyvistä naapuruussuhteista ei saa kadota mihinkään!”

Hyvät ystävät,

Itselleni vaakakupissa on painanut raskaasti Putinin näkemys siitä, että edelleen toimitaan sotatoimin etupiiriajattelun pohjalta, sulkien pois kansakuntien oikeuden itse päättää omasta tulevaisuudestaan.

Se on pelottava virhe, joka tekee Venäjästä täysin arvaamattoman valtion.

Venäjä on ollut täysin piittaamaton kansainvälisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista sopimuksista.

Ei ole näköpiirissä pitkään aikaan, että Venäjä löytäisi johtotähden, joka veisi maata kohti demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota.

Ennemminkin niin, että Äiti-Venäjän kirjahyllyssä pölyyntyy Jevgeni Jevtušenkon ajankohtainen runo ”Haluavatko venäläiset sotaa?”, jota Ukrainan presidentti Zelenskyi siteerasi puhuessaan Venäjän kansalle.

Kysykää peltojen kynnösten yllä olevalta hiljaisuudelta

sekä koivuilta ja poppeleilta.

Kysykää niiltä sotilailta,

jotka makaavat koivujen alla,

ja kertokoot heidän poikansa,

haluavatko venäläiset sotaa.

”Ei sotaa toivoa,

ei sotaa toivoa,

voi venäläiset milloinkaan.”

Naton jäsenyys ei ole lainkaan ongelmaton, mutta se mikä on tehtävä isänmaamme turvallisuuden ja itsenäisyyden varmistamiseksi, on tehtävä nyt.

Tulen äänestämään Natoon liittymisen puolesta.

PUHE on pidetty puoluevaltuuston kokouksessa 14.5.2022 Helsinki/ Paasitorni
Puhuttaessa muutokset mahdollisia.

Hyvät Ystävät,

Tämä Vappu on erilainen kuin monet muut aiemmin juhlimamme Vaput, eikä se johdu yksin siitä, että koronan vuoksi emme ole voineet kahteen vuoteen kokoontua.

Euroopassa on käynnissä sota. Se on monien meidän mielessämme paljon ja kovin raskaana kuin iso kivi repussamme, koko ajan.

Venäjä on pettänyt maidemme välisen luottamuksen ja sen mukana luottamuksen hyvään naapuruuteen, jota olisimme halunneet vaalia ja kehittää. Mallimaana – ikuisen rauhan rajana.

Tuomitsemme jyrkästi Venäjän toiminnan. Se rikkoi kansainvälisiä lakeja ja horjuttaa koko Euroopan tasapainoa, taloutta ja ihmisten arkea. Vaadimme että sotatoimet on lopetettava. Rauha on palautettava Eurooppaan.

Lähiviikkoina tehdään historiallinen päätös mahdollisesta Natoon liittymisestä.

Monien muiden tavoin olen ollut erittäin kriittinen ja pitänyt Suomen pitkää ulkopoliittista linjaa pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ainoana oikeana.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja uhkailut Natolle ettei se saisi ottaa enää uusia jäseniä, on muuttanut täysin Suomen turvallisuusympäristön. Venäjä laukaisi itse omilla toiminnoillaan ns. NATO-option. Nyt näyttää siltä, että mahdollinen liittyminen tapahtuisi samanaikaisesti Ruotsin kanssa.

Me haluamme ylläpitää rauhaa ja vakautta. Me haluamme, että lapsemme ja heidän lapsensa voivat elää turvallisessa maassa ja  jatkaa sen hyvinvoinnin rakentamista, jota me ja meidän vanhempamme ovat tehneet.

Jos Natoon liitytään, haluan kuitenkin korostaa, että yhteinen pitkä raja ei muutu miksikään.
Suomen on aina järkevää pyrkiä pitämään hyvät suhteet Venäjään ja venäläisiin.
Putinin kanssa se ei enää ole mahdollista, mutta historia antaa meille aikaa ja mahdollisuuksia. Ne on käytettävä hyväksemme. Tavoite hyvistä naapuruussuhteista ei saa kadota mihinkään!

Hyvät kuulijani,

Vapun suuret työväenliikkeen ja vasemmistolaisen arvomaailman ihanteet ovat arvossaan enemmän kuin ehkä vuosikymmeniin.

Vapauden, demokratian ja tasa-arvon suuret periaatteet on poljettu monessa Euroopankin maassa. Venäjällä vapaa kansalaisyhteiskunta ja demokraattiset arvot eivät ole koskaan päässeet kansakuntaa ohjaaviksi ideaaleiksi.

Kaiken ylitse nostan sosialidemokratian aateperustasta vapauden ylistyslaulun.  Sananvapaus, kokoontumis- ja liikkumisvapaus, oikeus kulttuuriin, sivistykseen, oikeusvaltioon, yrittämiseen, turvallisuuteen.

Hyvät toverit,

Nyt, tänä Vappuna on tärkeää muistuttaa sosialidemokratian kruununkivistä!  Jo vuonna 1899 saksalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko Eduard Bernstein kiteytti, että ”sosialidemokratian tehtävä on aina yksilön vapaan persoonallisuuden kehittäminen ja suojaaminen”.

Yhdysvaltalainen Freedom House -järjestö julkaisee vuosittain raportin demokratian ja kansalaisoikeuksien tilasta eri puolilla maailmaa. Vertailun mukaan Suomi, Norja ja Ruotsi ovat maailman vapaammat maat.

Miksi?

Koska meillä on rehelliset vaalit, monipuoluejärjestelmä ja aito puolueiden välinen kilpailu. Korruptio on vähäisintä maailmassa. Oikeusjärjestelmä toimii itsenäisesti.

Tutkimusten mukaan Suomi on selvinnyt kaikista parhaiten koronaviruspandemiasta.

Kiitos maan hallitukselle, terveysalan tuntijoille ja hoitajille.

Ystävät,

Olemme Pohjoismaissa – ensimmäistä ja lähes ainoaa kertaa maailmanhistoriassa – luoneet yhteiskuntamallin, pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Hyvinvointivaltion, jossa lähes kaikilla ihmisillä on aito mahdollisuus olla oman elämänsä sankareita, määrittää oma elämänpolkunsa. Alkujaan 1930-luvun ruotsalaisesta Sosialidemokraattinen kansankotiajatuksesta kehittyi hyvinvointivaltion rakenteet ja hyvinvointi.

Demokratia ei ole vielä valmis. Erityisesti työelämässä työpaikkademokratia, tulosten oikeudenmukainen jako ja työntekijöiden hyvinvointi vaatii työtämme. Suomessa edelleen on köyhyyttä ja pienituloisuutta. Erityisesti pientä eläkettä saavien aseman parantaminen on työmme kohteena.

Hyvät kuulijani

Meille tuli Ranskan vaaleista vakavasti otettava muistutus.

Ranska on paljon enemmän luokkayhteiskunta kuin Suomi. Vastustajat pitivät presidentti Macronia ”rikkaiden presidenttinä”.  Me emme ihan ensimmäiseksi syyttäisi Koivistoa, Halosta tai Niinistöä vastaavalla tavalla.

Oikeistolaisten puolueiden hyvä menestys Euroopan maiden parlamenttivaaleissa heijastaa merkittävää, historiallista käännekohtaa. Äärioikeiston edustajan, Le Penin iso äänimäärä presidentin vaaleissa saavutettiin puhumalla kansalaisten ostovoimasta, arjen asioista, tulonjaosta.

Äärioikeisto sai paljon ääniä pienituloisilta, itsensä yhteiskunnan ulkopuolelle jääneiksi kokevilta kansalaisilta. Tämä kaikki vaatii myös meiltä arviointia, syvällistä reagointia, näkyvää työtä ja toimintaa kansalaisten toimeentulon ja ostovoiman turvaamiseksi. Ajattelen erityisesti lapsiköyhyyttä, joka koskettaa yli 100.000 perhettä ja pientä työeläkettä saavien aseman korjaamista.

Eriarvoisuuden vähentäminen, kaikkien hyvinvoinnin kasvattaminen ja vahva oikeudenmukaisuus ovat meidän ”leipälajimme” myös tulevassa eduskuntavaaleissa.

Toivon, että ensi vuonna eduskuntavaalien suurimman puolueen paikkaa lähdetään tavoittelemaan rehellisin puhein ja keinoin. Oppositiopuolueet – Kokoomus ja Perussuomalaiset – ratsastavat populismin tiellä, toinen Suomenhevosella nimeltä ”Maahanmuutto” ja toinen kylmäverisellä laukalla ”Holtiton velanotto”. Kokoomukselta pitää voida edellyttää rehellisyyttä myös oppositiossa!

Eurostatin tuore tutkimustieto vetää ilmat pihalle Kokoomuksen velkapopulismi -teorioilta.

Suomi on EU:n jäsenmaista kuuden parhaan maan joukossa mitä tulee velkasuhteen muutokseen vuosina 2019 – 21. Suomella velan kasvu on Eurostatin tutkimuksen mukaan 6.2 prosenttia, kun se EU-maissa on keskimäärin 10.6 prosenttia. Velan kasvu esim. Ranskalla 15.5 ja Espanjalla 20.1 prosenttia.

Arvostamani professori Sixten Korkman totesi nukkuvansa yönsä rauhallisesti niin kauan, kun Suomen valtionvelka on alle EU:n keskitason. Olen Sixten Korkmanin kanssa täysin samaa mieltä, kansanedustaja Gustafsson toteaa.

Tärkeintä on että, onnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan ansiosta Suomen talous on hyvässä iskussa. Työllisyys on noussut ennätyskorkealle! Julkisen velan BKT-suhde laski jopa viime vuonna!

Olisiko puheenjohtaja Orpo, nyt oikea hetki sanoa kiitoksen sana pääministeri Marinin hallitukselle?

Marinin hallitus on ollut vaikeissa oloissa yhteiskuntaa uudistava hallitus, tasa-arvoa lisäävä hallitus. Olemme vahvistaneet vanhustenhuoltoa, olemme parantaneet lastensuojelua, tehneet sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen, joka vahvistaa peruspalveluja.

Te pirkkalalaiset voitte olla ylpeitä ja onnellisia Sanna Marinista. Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja saa työstään erinomaisen arvosanan, joka näkyy myös hänen kansansuosiostaan.

Hyvät ystävät,

Pirkkalassa, jos missään, on tärkeää puhua koulutuksesta ja osaamisesta. Itseasissa sivistyksestä.

Kulunut vaalikausi on ollut koulutuksen kunnianpalatusta. Hallitusohjelma perustui pääosin sosialidemokraattisen koulutuspoliittisen työryhmän ohjelmaan.

– varhaiskasvatukseen palautettiin subjektiivinen päivähoito-oikeus ja ryhmäkokoja pienennettiin.

– oppivelvollisuutta laajennettiin toiselle asteelle ja samalla toinen aste muuttui maksuttomaksi
– korkea-asteella lisättiin 10.000 aloituspaikkaa – korona-pandemian aiheuttamia oppimisvajeita korjataan ja se vaatii pitkäkestoisia lisäpanostuksia kaikilla koulutusasteilla vielä pandemian väistyessäkin. VAIN HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI VOI OPPIA.

Sivistysyhteiskunnassa on kaksi peruspilaria.
Ihmisten yhdenvertainen kohtelu. Oppimisessa, elinikäisessä oppimisessa, myös heikommista lähtökohdista olevia tukemalla opinto-ohjaus ym.

Toinen peruspilari koskee  kykyämme käsitellä informaatiota ja symboleja, myös tarkoituksellista disinformaatiota. Kriittinen lukutaito, lähes kaiken epäily, on modernia sivistystä. Tässä asiassa koulutus on tavattoman tärkeässä asemassa.
Jos elämä on vain selviytymistä ja niukkuudessa elämistä, itsensä sivistäminen jää toiseen rooliin. 

Hyvät kuulijat,

Päätän puheeni sydäntäni lähellä olevaan, tärkeään aiheeseen: sivistyksen ja kulttuurin merkityksen ja arvon korostukseen.  Parhaimmillaan koulutus ja kulttuuri vahvistavat ihmisen kasvua täyteen ihmisyyteen.  Se voi myös purkaa eriarvoisuuden syvimpiä syitä. Oikeassa kohtaa annettu tukiopetus –  elokuvakamera tai kitara käteen –  voi pelastaa syrjäytymisvaarassa olevan nuoren elämän!

Elinikäinen oppiminen auttaa meitä ymmärtämään yhteiskuntaa, maailmaa ja ihmisyyttä, sekä asettumaan muiden ihmisten asemaan ja kantamaan sosiaalista vastuuta.

Me tarvitsemme koulutusta, joka vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Me tarvitsemme jatkuvasti kehittyvää osaamista ja elinikäistä oppimista.

Me tarvitsemme sivistystä koko elämää varten, ei vain ollaksemme tuottavia työelämässä.

Toverit.

Minulle tulevaisuus on sekä suojatien että kiihdytyskaistan rakentamista. Suojatiellä olet turvassa. Kukaan ei aja päälle tai aja sinua pois. Tarvitsemme myös kiihdytyskaistan, paikoilleen ei voi aina jäädä. Liikkeemme kehittyy uuden tiedon ja aatteemme vuorovaikutuksessa. 
Niin on hyvä ja oikein.

Hyvää Vappua kaikille.

(Vappupuhe pidettiin 30.4.2022 Pirkkalan Suupantorilla – Puhuttaessa muutokset mahdollisia)

Repussani kulkee koko ajan hätä ja murhe siitä, mihin tämä järjettömyys päättyy. Kaikkea sitä, mitä vuonna 2022 tapahtuu Ukrainassa, Venäjällä ja Euroopassa emme olisi etukäteen uskoneet.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vallitsi 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alun Euroopassa laaja usko, että Venäjästä voisi alkaa kehittyä demokraattinen valtio. Ajateltiin että kaupallinen, teollinen, kulttuuriin ym. liittyvä laajeneva yhteistyö edesauttaisi myös demokratian, oikeusvaltion kehitystä Venäjällä. Toisin kävi.

Putinin Venäjällä ei ole kunnioitusta ihmisoikeuksia kohtaan. Voimme vain osaksi ymmärtää miltä julma sota tuntuu ihmisistä Ukrainassa. Olemme saaneet lukea ja nähdä ihmiskohtaloita ja siviiliuhreja, joiden ei missään tilanteissa voisi ajatella olevan totta Euroopassa.

Emme vielä tiedä, miten sota tulee päättymään, mutta sodan vaikutus on dramaattinen. Rautaesirippu tulee Venäjän rajalle. Asia vaikuttaa vuosikymmeniä. Venäjää eristetään ja se eristäytyy itse. Se ei ole hyvä kehitys Suomen kannalta.

Suomella oli menossa Venäjän kanssa luonteva kanssakäyminen kaupassa, kulttuurissa, itärajalla paljon yhteistyötä rajan yli, turismia unohtamatta. Pitkä yhteinen rajamme ei muutu miksikään, ei vaikka olisimme NATO:n jäseniä. Ovet sulkeutuvat pitkäksi aikaa. Luottamus on mennyt pysyvästi. Milloin Putinin aika päättyy? Ja mitä tulee tilalle. Tuleeko uusi putini? Venäjä hajoaa osavaltioihin. Uudesta uskottavasta vastavoimasta ei ole tietoakaan.

Minua moraalisesti ja poliittisesti vaivaa keskustelu siitä, että Venäjän kansa ei ole vastuussa mitenkään sodasta. Putinin vika. Ei se näinkään mene. Tv-propaganda, valheita valheiden perään tietysti sokeuttaa tavalliset ihmiset, mutta nyt ei eletä 1900-luvun alkua. Tietoa saa, jos haluaa. Suurin ongelma on historiallisesti ylivirittynyt kansallistunne, joka on tarttunut myös nuoriin.

Tämä aika on kuin huonon elokuvan käsikirjoitus. Iloista loppua ei ole näköpiirissä. Mutta silmät avautuvat joskus.  Vain oikea tieto ja demokratia voi viedä kehitystä eteenpäin ja rohkeat ihmiset Ukrainassa.

Jukka Gustafsson (sd)

Blogikirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 13.4.2022

Arvoisa Puhemies,

Suomen koulutusjärjestelmä, kansallinen koulutuspolitiikka on tuonut meille paikan maailman valtioiden eturivissä.
Sosialidemokraateille koko kansan koulutustason nostaminen tasa-arvon hengessä on ollut koulutuspolitiikkamme kulmakivi ja suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen peruspilari.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen kunnianhimoinen koulutuspoliittinen selonteko ja sivistysvaliokunnan rikas ja monipuolinen palaute siihen antavat eväät viedä koulutusta, osaamista, tutkimusta maassamme pitkäjänteisesti eteenpäin.

Suomi teki ”Paavo Nurmet” 2000-luvun alkuvuosina. Juoksimme itsemme maailmankartalle koulutuksen ihmemaana. Tuhansia vieraita kävi – ja käy edelleenkin – tutustumassa maamme koulutusjärjestelmään, mutta tiedämme, kuinka oppimistulokset ovat heikentyneet ja eriarvoistumiseen liittyviä hälytyskelloja soi.

Pääministeri Marinin hallituskaudella olemme kääntäneet koulutuspolitiikkamme suunnan.
Merkittävät lisäpanostukset ja kehittämistoimet varhaiskasvatukseen, peruskouluun, ammatillisen koulutuksen opettajamäärän lisäämiseen, oppivelvollisuuden laajentamiseen, 10 000 uutta aloituspaikkaa korkea-asteelle ym.

Nyt jos koskaan koulutus tarvitsee pitkäjänteistä kehittämistä ja resurssien määrätietoista vahvistamista.
Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yliopiston avoimen väylän kehittyminen tulee turvata pienenevien ikäluokkien olosuhteissa. Meillä on aiempaakin vähemmän varaa jättää ketään ilman koulutusta tai antaa nuorten odottaa vuosia pääsyään koulutukseen.

Arvoisa puhemies,

Sosialidemokraateille erityinen silmäterä on peruskoulun – koko kansan koulun – kehittäminen.

Tamperelainen, vuoden rehtoriksi valittu Ilmo Nybacka lanseerasi vuosi sitten koulussaan ”Tavallisen koulun”-mallin: ”Tullaan ajoissa tunnille, takit naulakkoon, kännykät pois. Koulun tehtävänä on edelleen opettaa elämässä tärkeitä perustyöskentelytaitoja, kuten hiljaista ja keskittynyttä työntekoa.”

Hallituksen pitää valmistella toimenpideohjelma, jolla varmistetaan jokaisen oppilaan perusopetuksen aikana vaadittavien perustaitojen – lukutaidon, kirjoittamisen, laskemisen – oppiminen. Perusasteella pitää pystyä hankkimaan sellaiset tiedot ja taidot, että nuori pärjää toisen asteen koulutuksessa.

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö tulee nostaa uudelle tasolle. Lainsäädännön ja rahoituksen tulee kannustaa koulutusmuotojen väliseen yhteistyöhön. Opetuksellinen yhteistyö ja eri tutkinnon osien joustava, yksilöllinen yhdistäminen pitää saada nykyistä helpommaksi. Kysymys on myös siitä, miten nostamme nuorten lahjakkuusreservejä korkea-asteelle.

Koronan aiheuttama hyvinvointi- ja oppimisvaje pitää paikata. Pitkäjänteisiä lisäpanostuksia koulutukseen kaikilla koulutusasteilla tarvitaan vielä pandemian väistyessä. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia.

Oppimisen tuen järjestelmä tulee uudistaa koko koulutuspolulla. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki on tärkeää perustaitojen oppimisessa ja jatko-opintojen mahdollistamiseksi. Sosialidemokraatit haluavatkin kehittää oppimisen tukea kokonaisuutena, varhaiskasvatuksesta oppivelvollisuusiän loppuun.

Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet siihen, että TKI-rahoitus nostetaan 4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa myös korkeakoulutettujen määrän lisäämistä ja vahvaa panostusta jo työiässä olevien osaamisen kehittämiseen. Digivihreässä siirtymässä paras muutosturva on osaamisen päivittäminen jatkuvan oppimisen avulla.

Arvoisa puhemies,

Mitä on yleissivistys ja tulevaisuusosaaminen 2030–2040?
Korostamme sivistyksen itseisarvon vaalimista läpi koko koulutusjärjestelmämme, sekä sen huomioon ottamista selonteon toimeenpanosuunnitelmassa.

Yksittäinen tieto ei ole itseisarvo, vaan tärkeämpää on laajempien kokonaisuuksien, systeemien ja taustatekijöiden ymmärrys, kriittisen ajattelun, tiedon etsimisen ja kysymysten esittämisen oppiminen. Opettaahan tulevaisuuden koulujärjestelmä tähän?

Arvoisa puhemies,

Koulutuksen tulee olla edelläkävijä ja uudistaja yhteiskunnassa ja työelämässä. Sen avulla jokainen voi kehittyä täyteen mittaansa. Oman lahjakkuutensa täyteen potentiaalin, saada siivet selkäänsä.

Mielestäni opetuksen syvällisemmät ja tärkeimmät vaikutukset liittyvät lasten ja nuorten henkiseen kasvuun, myönteiseen minäkuvaan, opiskeluhalun ja mielenterveyden edistämiseen.
Niitä ei ole helppo mitata, mutta jokainen ihminen tuntee kasvatuksen ja saadun opin vaikutukset mielessään elämänsä loppuun asti.

Laaja-alaisen sivistyskäsityksen merkitys vain korostuu – juuri nyt – ajassamme. Tuemme sivistyskäsitystä, jossa yleissivistävän koulun tehtävä nähdään kulttuurisena, ei taloudellisena eikä ”teknisenä”.

Historia, erityisesti oman maan historia, filosofia, kirjallisuus, kuvataide, musiikki, teatteri ym. katson kasvatuksellisesti jopa tärkeämmäksi kuin tekniset taidot, joilla turvataan ja juuri nyt tunnistettavassa oleva tulevaisuus. Ihmisten on pystyttävä luomaan uutta ja osattava elää silloinkin, kun nyt läsnä oleva taloudellinen rakenne ei päde.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa laajasti ymmärrettynä juuri kulttuuripääoma kantaa ja antaa siivet, joiden avulla ihminen jaksaa ja osaa lentää, auttaa heikompaansa, tukea demokratiaa ja elää täyttä elämää rauhassa ja yhteistyössä muiden kanssa.

Koulutuspoliittisen selonteon palautekeskustelu käytiin eduskunnassa 29.3.2022 – PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA

Natsien valtaannousu Saksassa oli mahdollista valheilla, terrorilla ja häikäilemättömillä ihmisarvon ja demokratian loukkauksilla.

Luin hiljan arvostetun historioitsijan Michael Burleighin yli 800 -sivuisen kirjan ”Kolmas valtakunta”. Voimmeko oppia jotain siitä, mitä Euroopassa tapahtui 1930- ja 1940-luvulla?

Katsoin suorana Trumpin puheen hetki ennen Capitolin rynnäkköä. Minua kylmäsi.

Populismi ja nationalismi jyllää myös Euroopan sydämessä, jossa oikeusvaltion rakenteita koetellaan. Unkarin pääministeri Orban julistaa tavoitteeksi, että ”liberaalidemokratian aika on ohi”.

Olen huolissani demokratiasta ja kansanvallan tulevaisuudesta. Yhdysvaltain presidentti vaati hallintoa löytämään sen verran lisä-ääniä, että voittaisi. Trump käski uhkailemalla varapresidenttiä jättämään vaalituloksen vahvistamatta. Ja sama tyyli jatkuu.

Hitlerin mukaan poliittinen viesti piti suunnata massoille ja olla sävyltään kansanomaista ja vastata älylliseltä tasoltaan vastaanottajista yksinkertaisempia.

”Juutalaiset ovat yhteiskunnan pahimpia vihollisia, ahneita ja rikollisia ali-ihmisiä”. ”Saksa saksalaisille, arjalaisille.”

Älymystöä pilkattiin. Uhrautumista, nuoruutta ja järjestystä korostettiin.

Kuulostaako tutulta? America first, Suomi suomalaisille.

Saksassa toiminut monipuolinen puoluejärjestelmä ja vapaa lehdistö tuhottiin lyhyessä ajassa. Natsit lopettivat 200 sosialidemokraattisen sanomalehden ilmestymisen.

Saksan valtiopäivien alasajo käy esimerkkinä parlamentaarisen hallinnon asteittaisesta rapautumisesta.

Vuoden 1933 jälkeen Valtiopäivät kokoontuivat harvoin. Ainona puhujana oli Hitler itse.  Univormuihin pukeutuneiden edustajien tehtävä oli päätösten innokas vahvistaminen. Istunnot päättyivät kansallislauluun ja irvileuat kutsuivat kansanedustajia ”maailman parhaiten palkatuksi mieskuoroksi”.

Kahdeksankymmentä entistä edustajaa kuoli natsien vainoissa ja 160 siirtyi maanpakoon. Oppositiopuolueet eliminoitiin tai ne hajosivat vapaaehtoisesti.

Ainoa lain sallima puolue oli natsipuolue.

Hitlerin kylmäävä puhe ”valtion hätävarjelulain” hyväksyminen jälkeen; ”Jos joku moittii minua siitä, että me emme vaatineet normaaleja oikeusistuimia langettamaan tuomioita, niin hänelle voin vain sanoa: sinä hetkenä minä olin vastuussa Saksan kansakunnasta ja olin täten Saksan kansan korkein tuomari! ”. Lain tarkoituksena oli koko maan laajuisen verilöylyn murhien laillistaminen.

On ihmeteltävä sitä, kuinka monet Hitlerin puheet jätettiin huomioitta ilman syvempiä arviointeja. Hitler otti lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan natsipuolueen haltuun – kuvaa yhteiskuntamoraalin täydellistä romahdusta.

Ei ole suurempaa rikosta ihmiskuntaa kohtaan kuin juutalaisten määrätietoinen surmaaminen ja hävittäminen. Saman kohtalon kokivat kehitysvammaiset, mielenterveyspotilaat ym. ”tuottamattomat kansalaiset”. Hitlerin valtaannousu nosti rotuopin yhdeksi tärkeimmäksi puoluepoliittiseksi lähtökohdaksi.

Burleigh nostaa johtopäätöksekseen sen, kuinka elämässä kannattaa ”kulkea keskitietä, tavoitella elämänläheisiä ratkaisuja, keskustella veroista, markkinoista, kasvatuksesta, terveydestä ja sosiaalipolitiikasta”. Lisään mielelläni ihmisten välisen tasa-arvon, kulttuurin, sivistyksen, oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon.

Demokratiassa poliitikon pitäisi pysyä omassa roolissaan eikä halveksia oikeuslaitosta, siksi esim. kehitys Puolassa ja Unkarissa, Trumpista puhumattakaan, on huolestuttavaa.

Jukka Gustafsson, kansanedustaja (sd)

Julkaistu Aamulehdessä 24.1.2022

Miltä teistä – hyvät lukijani – tuntuisi lukea ensimmäiseksi aamulla sähköpostista seuraavaa.

”Jukka Gustafsson on yksi koko maamme historian pahimmista rosvoista. Ryöstänyt vuosikymmenistä toiseen köyhät ja ongelmaiset ja nyt on vielä tuhoamassa ihmisten ammatteja. Samalla tuhotaan suomalainen yhtiö Veikkaus.”

Tämä lainaus ei ole ollenkaan pahimmasta päästä. Tähän maalittamiseen liittyy vahvasti organisoitua toimintaa, koska samoja ja samankaltaisia viestejä voi tulla kymmeniä. Minulla on jokin arvio näistä taustatahoista, mutta jätän valistuneen lukijani itse pääteltäväksi mikä tai mitkä ne voisivat olla.

Usein tulee pohdittua mikä saa ihmisen käyttäytymään tosi ilkeästi, ala-arvoisesti toista ihmistä kohtaan. Yhden mielenkiintoisen näkökulman tarjoaa Helsingin Sanomien esihenkilö Saska Saarikoski kolumnissaan (28.11.) ”Heimopolitiikassa ei ole demokratian ritareita”.

Saarikoskenkin mukaan iso ongelma liittyy sosiaaliseen mediaan, josta joskus odotettiin demokraattisen keskustelun pelastajaa, mutta monasti some toimii juuri päinvastoin.

Heimohenki on tullut myös Suomeen, kirjoittaa Saarikoski.

Minusta on selvästi kysymys eräänlaisesta lahkolaisuudesta. Löydän edestäni hyvin anti-humanistista ihmiskäsitystä, empatian puutetta, kyvyttömyyttä asettua heikomman puolelle Suomessa ja maailmassa. Yhteisvastuu ja solidaarisuus loistavat poissaolollaan.

Saarikoski lainaa hienosti kenties maailman tunnetuinta taloustieteilijää J.M. Keynesiä, joka vastasi kriitikoilleen: ”Kun tosiasiat muuttuvat, minä muutan mieltäni, mitä te teette?”

Ilmapiiri myös Suomen Eduskunnassa on muuttunut huonoon suuntaan. Puhutaan toisten ohi.

Käytetään kovaa kieltä. Olen sanonut muutamalle PS-edustajalle, että jos teistä tulee vaalien jälkeen hallituspuolue, niin moni löytää edestään mitä on talossa tullut sanottua. Keskustelun tasoa on varaa parantaa niin oppositiossa kuin koko porukassakin.

Palaan alun ”pahin rosvo” -palautteeseen. Olen muutamille irvailijoille vastannut asiallisesti ja korjannut vääriä väitteitä. Mutta jos mahdollista niin uusi vastaus on ollut entistäkin ilkeämpi, joten annetaan olla.

Jukka Gustafsson

kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (sd)

Julkaistu Tamperelainen-lehdessä 22.12.2021