Kunnioittavasti kollegoille kansanedustaja Sebastian Tynkkysen (PS) lakialoitetta koskien arpajaislain 4 ja 16 §:n muuttamisesta

Edustaja Sebastian Tynkkynen on keräämässä allekirjoituksia lakialoitteeseensa koskien arpajaislain muuttamista.  Lakialoitteella esitetään peliautomaatteja poistettavaksi ruokakaupoista, joiden myyntipinta-ala ylittää 100 neliömetriä, jota on aiemmassa kauppoja koskevassa lainsäädännössä pidetty ylärajana kioskikaupan määritelmässä.

Kunnioitan jokaisen edustajan lakialoitetta. Pitkäaikaisena luottamushenkilönä, Veikkauksen hallintoneuvoston jäsenenä koen kuitenkin velvollisuudekseni saattaa tietoonne seuraavaa.

Kansanedustaja Tynkkynen nostaa aloitteessaan esiin huolen rahapelaamisen aiheuttamista ongelmista. Huoli on aiheellinen. Peliautomaattien ja koko rahapelaamisen vastuullisuuden eteen on tehty kuitenkin jo lukuisia toimia.

Rahapelaamiseen liittyy aina riskejä. Siksi sitä rajoitetaan ja reguloidaan voimakkaasti kaikkialla, myös Suomessa.

Aloitteessa kiinnitetään erityistä huomiota kauppojen, ravintoloiden, kioskien ja liikenneasemien peliautomaattien aiheuttamiin rahapeliongelmiin. Aloitteessa vaaditaan niihin liittyen pikaisia toimia ja moititaan voimakkaasti valtiota, että se on ”omalla vaikutuksellaan ja toimettomuudellaan edesauttanut ongelmien säilymistä ja uusien ongelmien syntymistä.”

Aloitteessa jätetään mielestäni väärin ja ikävällä tavalla kuitenkin huomiotta lähes kaikki viime aikojen keskeiset rahapelaamisen vastuullisuustoimet. Siksi koen välttämättömäksi saattaa tietoonne, mitä kaikkea on viime vuosina tehty rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Hallituksen tavoitteena on arpajaislakia uudistamalla huolehtia yksinoikeuden toimintakyvystä, ja hallitusohjelman mukaisesti varmistaa pelaamisen kohdentuminen turvalliseen ja valvottuun tarjontaan. Tavoitteen toteuttamiseksi hallitus on parhaillaan valmistelemassa arpajaislain uudistusta, jonka on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn syysistuntokaudelle 2021.

Keskeinen toimi rahapelihaittojen vähentämisessä on tunnistautumisen edistäminen kaikissa Veikkaus Oy:n peleissä. Pakollinen tunnistautuminen otettiin hajasijoitetuilla automaateilla käyttöön 12.1.2021.  Sen avulla voidaan tehostaa ikärajavalvontaa, kontrolloida pelaajan pelikäyttäytymistä sekä hallita riskipelaamista mahdollistamalla pelaamisen hallinnan rajoituksia sekä muita työkaluja myös fyysisiin pelikoneisiin.

Uudistuksen jälkeen mm. pelieston asettaminen automaateilla määräajaksi tai pysyvästi on mahdollista. Asetettujen peliestojen määrä on noussut alkuvuonna automaattien pakollisen tunnistautumisen myötä. Nyt jo yli 5 000 asiakasta estänyt peliautomaattipelaamisen – heistä yli puolet vähintään vuodeksi.

Netissä jo muutamia vuosia käytössä olleet nopearytmisten pelien tappiorajat laajenevat 1.7.2021 koskemaan myös kivijalan nopearytmistä pelaamista. Asiakkaan on siis pakko asettaa itselleen tappioraja, jonka hän voi valita yhden euron ja maksimirajojen välillä.

Kuten aloitteessakin todetaan, asiamiespisteiden peliautomaattien määrää on merkittävästi vähennetty. Vielä tammikuussa 2020 niitä oli noin 18 500, mutta nyt enää noin 10 500. Vähennys on siis yli 40 prosenttia. Kokonaismäärä on ollut yhtä pieni noin 30 vuotta sitten. Yhden myyntipaikan automaattien maksimimäärä oli vielä viime vuonna 15, mutta nyt se on enää 4. Myyntipaikkojen määräkin on laskenut vuodessa 6200:sta noin 5200:een.

Vuoden 2023 loppuun mennessä kaikki Veikkauksen kautta tapahtuva pelaaminen on tunnistautunutta. Asiakkailla on tällöin käytössään pelaamisen estämis- ja rajoittamiskeinot kaikessa pelaamisessa.

Vaikka työtä on edelleen jatkettava, on myös syytä todeta myönteistä kehitystä jo tapahtuneen. Peliautomaattien ongelmapelaamisen väestöosuus on puolittunut vuodesta 2005 noin 3,0 %:sta nykyiseen noin 1,5 %:iin väestöstä. Keskeinen muutos verrattuna aikaisempaan on automaattipelaamisen siirtyminen nettiin pelaajilla, joilla automaatit olivat ensisijainen ongelmia aiheuttava pelimuoto.

Haluan painokkaasti korostaa, toisin kuin edustaja Tynkkynen antaa ymmärtää, että Veikkaus ei käytä automaattiensa sijoitusperusteena sosioekonomisia kriteerejä. Yhtiöllä on käytössä erittäin tarkat myyntipaikkakriteerit, joiden tavoitteena on varmistaa asiamiesten ja asiamieheksi haluavien yhdenvertainen kohtelu sekä samanlainen ja ennustettava sijoituspolitiikka kaikkialla maassamme. Peliautomaatteja sijoitetaan vain liiketiloihin, joissa valvonta- ja muut vastuullisuustehtävät on mahdollista toteuttaa ongelmitta. Niitä ei ole paikoissa, joiden asiakaskunta muodostuu pääasiallisesti alaikäisistä tai muista erityisistä riskiryhmistä.

Veikkauksen pelien keskittymistä digitaalisessa kanavassa vähentää merkittävästi pelirajoituskokonaisuus, joka leikkaa tehokkaasti kovinta kulutusta. Myös rahapelien osuus suomalaisten käytettävissä olevista tuloista on laskenut vuodesta 2016 lähtien.

Aloitteessa nostetaan aiheellisesti esiin myös pikavippien osuus erityisesti peliongelmien takia hoitoon hakeutuneiden keskuudessa. Eduskunnan pitäisikin kiristää vielä nykyistäkin tiukemmin pikavippien tarjontaa ja saatavuutta.

Aloitteessa esitetty huoli peliongelmista erityisesti hajasijoitettuihin peliautomaatteihin liittyen on siis aiheellinen. Juuri sen vuoksi Suomessa on tehty kaikkein voimakkaimmat rajoitustoimet juuri peliautomaatteihin liittyen. Työ jatkuu, mutta ei unohdeta jo tehtyjä vastuullisuustoimenpiteitä vaan annetaan niille aito mahdollisuus.

Tampere 20.4.2021


Jukka Gustafsson
Veikkauksen hallintoneuvoston pj.