Mitä on hyvä yleissivistys ja tulevaisuusosaaminen v. 2030-2040?

Rajusti muuttuvassa maailmassa koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen merkitys kasvaa entisestään.

Muutokset ympäristössämme – turvallisuus, digitalisaatio, tekoäly, ilmastonmuutos ja luontokato, demokratian, osaamisen ja osallisuuden haasteet – asettavat uusia tehtäviä koulutukselle.

Kansallinen koulutuspolitiikkamme peruskoulusta korkea-asteelle on tuonut Suomelle paikan maailman valtioiden eturivissä mitä tulee taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen menestykseen.


Suomi teki ”Paavo Nurmet” 2000-luvun vaihteessa. Kiitos peruskoulun, opettajakoulutuksen ym. juoksimme itsemme maailman kartalle yhtenä maailman parhaana koulutusmaana. Brändi kantaa edelleen.

Ajankohtaiset haasteet heikkeneviin oppimistuloksiin kytkeytyvät entistä voimakkaammin yleiseen, yhteiskunnalliseen eriytymiskehitykseen. Suomessa ylimmän ja alimman neljänneksen sosioekonomisen tason omaavista oppilaista lukutaitoero vastaa noin kahden kouluvuoden opintoja!

Erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, mutta heikkojen osuus kasvaa, yhä enemmän on nuoria, joiden lukutaito ei riitä jatko-opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen.

Tämä on täyden kansalaisuuden, osallisuuden ja työllistymisen kannalta megaluokan kysymys.

Marinin hallitus on reagoinut käynnistämällä Oikeus oppia -ohjelman. Koulutuspoliittisen selonteon käsittelyssä eduskunta hyväksyi sivistysvaliokunnan esityksen, jonka mukaan ”hallitus valmistelee kokonaisvaltaisen ja tavoitteellisen toimenpideohjelman, jolla varmistetaan jokaisen oppilaan perusopetuksen aikana vaadittavien perustaitojen ( lukutaito, kirjoittaminen, laskeminen) oppiminen.”

Perusasteella pitää pystyä hankkimaan sellaiset tiedot ja taidot että nuori pärjää toisen asteen koulutuksessa.

Eduskunnassa puheenvuorossani kiitin tamperelaisen, Kaukajärven koulun vuoden rehtoriksi valittua Ilpo Nybackaa(AL 7.12.2021). Hän lanseerasi ”Tavallisen koulun” -mallin.

”Tullaan ajoissa tunnille, takit naulakkoon, kännykät pois. Koulun tehtävä on edelleen opettaa elämässä tärkeitä perustyöskentelytaitoja, kuten hiljaista ja keskittynyttä työntekoa. On tärkeää, että luokassa on opettaja, joka osoittaa rajat ja samanaikaisesti kannustaa.”

Yksittäistä tietoa tärkeämpää on laajempien kokonaisuuksien, systeemien ja taustatekijöiden ymmärtäminen, kriittisen ajattelun, tiedon etsimisen ja kysymysten esittämisen oppiminen. Opettaahan koulutusjärjestelmämme tähän?

Mielestäni opetuksen syvällisemmät ja tärkeimmät vaikutukset liittyvät lasten ja nuorten henkiseen kasvuun, myönteiseen minäkuvaan, opiskeluhalun ja mielenterveyden edistämiseen. Niitä ei ole helppo mitata, mutta jokainen meistä tuntee kasvatuksen ja saadun opin vaikutukset mielessään elämän loppuun asti.

Historia, erityisesti oman maan historia, kirjallisuus, kuvataide, musiikki, teatteri, filosofia ym. katson kasvatuksellisesti tärkeämmäksi kuin tekniset tiedot, joilla turvataan juuri nyt tunnistettavissa oleva tulevaisuus. Ihmisen on osattava elää ja pystyttävä luomaan uutta nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Kulttuuripääoma kantaa ja antaa siivet, joiden avulla ihminen jaksaa ja osaa lentää, auttaa heikompaansa, tukea demokratiaa ja elää täyttä elämää rauhassa ja yhteistyössä muiden kanssa.

Suomi pitää nostaa yhteistyöllä koulutuksen edelläkävijäksi maailmassa. Eduskunnan hyväksymä hallituksen koulutuspoliittinen selonteko linjaa kunnianhimoisesti tulevaisuuden koulutuspolitiikkamme. Ei kun toimeksi.

Jukka Gustafsson

Artikkeli on julkaistu aamulehdessä kesäkuussa 2022