OPPIVELVOLLISUUS LAAJENEE

Perustuslakivaliokunta pitää uudistuksen tavoitteita hyväksyttävinä ja sivistyksellisiä perusoikeuksia edistävinä.

Lakiesityksellä pyritään koulutus- ja osaamistason nostamiseen. Suomalaisen koulutuksen suuri linja jatkuu. Sen tavoitteena on kaventaa oppimiseroja, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja antaa kaikille nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua kykyjensä mukaisesti perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Oppivelvollisuusikä nousee 18 ikävuoteen ja siihen kytkeytyy myös toisen asteen koulutuksen maksuttomuus. Ne muodostavat perustuslain sivistysoikeuksien mukaan ns. vastinparit.

Tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että yhteiskunta ja työelämä tarvitsevat korkeammin koulutettua väestöä. Ikäluokkien pienentyessä tarve tulee kasvamaan. Koulutuksen vaikutus ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin on kiistatonta – koulutus kannattaa. Se avaa nuorelle ovia osallistumiseen, työllistymiseen ja parempaan ansiotasoon.  

Asiantuntijat ovat laajalti tuoneet esille sen, että kaikki 15-16 -vuotiaat nuoret eivät ole henkisesti kypsiä tekemään tulevaisuuttaan koskevia ratkaisuja. Osa nuorista on peruskoulun päättyessä edelleen murrosiän kuohuntavaiheessa, siksi tarvitaan koulutuspolun jatkumiseksi riittävästi ohjausta ja jopa oppivelvollisuuden kaltaista pakkoa.

Tällä hetkellä sallimme sen, että ikäluokasta 15 % jää tutkintoa vaille. Siksi oppivelvollisuuden laajennus toiselle asteelle on looginen ja välttämätön. Monimutkaistuvassa ja muuttuvassa maailmassa osaamistarpeiden ennakointi on entistä vaikeampaa. Muutostilanteissa kestävien perustaitojen ja ammatti- ja yleissivistyksen merkitys korostuu. Kun oppivelvollisuutta jatketaan, saadaan opiskelu jatkumaan entistä otollisempaan vaiheeseen nuoren kehityksessä.

Professori, aivotutkija Minna Huotilainen pitää oppivelvollisuuden pidentämistä onnistuneena ja erinomaisesti sopivana aivotutkimuksen ja kognitiotieteelliseen näkökulmaan nuoren kehityksessä. Oppivelvollisuuden laajentaminen vaatii rinnalleen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja peruskoulun kehittämisen. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei yksistään riitä.  Koskaan en voi liikaa korostaa peruskoulun merkitystä. Usein toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen syynä ovat peruskoulussa saavutetut heikot taidot.  Perustaidot lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskennossa on oltava paremmassa kunnossa, kun koulusta lähdetään, siksi mm. peruskoulun oppilasarviointia kehitetään.

Professori Katariina Salmela-Aro kertoi valiokunnassa tutkimuksestaan ja siitä kuinka nuorten koulutustavoitteet ja heidän sisukkuutensa vähenivät peruskoulun lopussa, erityisesti siirryttäessä kahdeksannelta luokalta yhdeksännelle. Yhdeksännellä luokalla olivat erittäin alhaiset koulutustavoitteet. Huolestuttava tulos vahvistaa sen, että peruskoulun loppu on haasteellinen aika, jolloin koulutukselliset polut alkavat vahvasti eriytyä. Siirtymävaihe peruskoulusta toiselle asteelle on tärkein koulutuksellinen nivelvaihe, johon pitää voimakkaasti panostaa.

Oppivelvollisuuslakiin on tulossa lakiin perustuva uusi velvoite tehostetusta, henkilökohtaisesta oppilaanohjauksesta 8. ja 9. vuosiluokalle.

Mikään yksittäinen, historiallinenkaan uudistus ei korjaa kaikkia epäkohtia. Koulutusjärjestelmä on kokonaisuus ja sen kaikkien osa-alueiden kehityksestä on huolehdittava. Yksi korjaus ei riitä, tarvitaan useita. Työmme jatkuu.

Jukka Gustafsson

Kansanedustaja (sd)
Sivistysvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsen

( Julkaistu AL 7.12.2020 Toimituksen muokkaamana versiona)