Gustafsson: Vakavia haavoja suomalaiseen osaamiseen

Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) arvosteli voimakkaasti eduskuntapuheessaan hallituskauden koulutuspolitiikkaa.

– Vakavin virhe on ollut tehdä miljardin säästöt ja pettää koulutuslupaus. Syvimmät haavat ja jäljet ovat aiheutuneet varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta, peruskoulun tasa-arvorahojen leikkaamisesta ja ammatillisen koulutuksen leikkauksista.

Myös korkeakoulut ovat saaneet osakseen kylmää kyytiä, Gustafsson arvioi.
Koulutuspolitiikan ytimessä pitäisi olla korkea osaaminen ja Suomen nostaminen takaisin maailman yhdeksi johtavaksi koulutusmaaksi. Sipilän hallituksen suunta on ollut väärä.
Eilisessä ammatillisen koulutuksen opettajien tapaamisessa Tampereella Gustafsson koki kylmiä väreitä.

– Minulle kerrottiin useammasta suusta, että nuoret eivät halua mennä työpaikalle, ”EI me osata…”. Tämä on aivan uutta, Gustafsson kertoo.
Nuorilta on vähennetty opetusta viidenneksellä! Herätyskellojen pitäisi soida viimeistään huomenna, kun eduskunnassa äänestetään opetusministeriön pääluokasta.

– Katseeni kohdistuu erityisesti pääministeri Sipilään, joka on jo vaatinut tuhannen uuden ammatillisen koulutuksen opettajan palkkaamista.  Hallituksen toimesta ammatillisen koulutuksen opettajia on vähennetty 1600, joten olisiko nyt vihdoin aika tunnustaa tosiasiat ja myöntää virheet, opetusministeri Grahn-Laasonen, ja osoittaa lisärahoitus ammatilliseen koulutukseen, Gustafsson kysyy.

– Osaaminen, tiede ja tutkimus ovat seuraavan hallituksen tärkein teema. SDP:n valmistelema Osaamispolku 2030 tuo Suomen takaisin koulutustason nousuun, Gustafsson lupaa.


Lisätietoja:

Jukka Gustafsson 
p. 050 511 3038

Paluumatka kansankotiin alkaa vaaleista

Julkaistu Tampereen Viikko -lehdessä 22.11.2018

Edus­kun­nan Suu­ren va­li­o­kun­nan va­li­o­kun­ta­neu­vos Pe­ter Sa­ra­mo on liit­ty­nyt so­si­a­li­de­mok­raat­tei­hin. Olin pi­tä­nyt huip­pu­tyyp­piä si­tou­tu­mat­to­ma­na. Sa­ra­mo seu­ra­si maa­il­man me­noa ul­ko­mail­la kah­dek­san vuot­ta ja pää­tyi sii­hen, et­tä so­si­a­li­de­mok­raat­ti­nen hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­nan mal­li on pa­ras­ta, mitä ih­mi­set tar­vit­se­vat.

Ei ole sat­tu­ma, et­tä lä­hes kai­kis­sa ter­veyt­tä, elin­ta­soa, kou­lu­tus­ta ja tasa-ar­voa mit­taa­vis­sa kan­sain­vä­lis­sä tut­ki­muk­sis­sa poh­jois­maat ovat ai­na 10 par­haan jou­kos­sa.

Näis­sä mais­sa kes­kei­nen po­li­tii­kan muu­tos­voi­ma on ol­lut vah­va so­si­aa­li­de­mok­raat­ti­nen puo­lue ja am­mat­tiyh­dis­tys­lii­ke. Vii­me vuo­si­na po­pu­lis­ti­set liik­keet ovat hei­ken­tä­neet kan­na­tus­tam­me ja joh­ta­neet poh­jois­mai­sen hy­vin­voin­ti­val­ti­on ala­sa­joon, tu­lo­e­ro­jen ja köy­hyy­den kas­vuun. 

Toi­vo kui­ten­kin elää. Tun­nen sen myös kes­kus­te­luis­sa ih­mis­ten kans­sa Tam­me­lan­to­ril­la, R-ki­os­kis­sa, par­tu­ris­sa, Rau­han­nie­mes­sä, elä­ke­läis­ti­lai­suuk­sis­sa ym. Tah­don näis­tä kes­kus­te­luis­ta ja omal­ta aa­te­poh­jal­ta­ni nos­taa vii­si asi­aa kär­keen.

  • Pois­te­taan köy­hyyt­tä, vah­vis­te­taan osal­li­suut­ta ja yh­tei­söl­li­syyt­tä. Tämä on so­si­a­li­de­mok­ra­ti­an ydi­nee­tos­ta.
  • Pa­nos­te­taan kou­lu­tuk­seen, tut­ki­muk­seen, si­vis­tyk­seen ja kult­tuu­riin. Olen si­tou­tu­nut op­pi­mis­mil­jar­diin en­si vaa­li­kau­del­la. Tar­vi­taan siis suun­nan­muu­tos – in­ves­toin­ti lap­siin ja nuo­riin.
  • Py­säy­te­tään il­mas­ton­muu­tos. Ai­ka käy vä­hiin. Eko­lo­gi­ses­ta kes­tä­vyy­des­tä ei pidä tin­kiä.
  • Pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sil­le elä­ke­läi­sil­le enem­män ra­haa kä­teen. Eläk­kei­den ve­ro­tus­ta tu­lee alen­taa ja in­dek­si­jär­jes­tel­män re­mont­ti koh­ti puo­li­vä­li-in­dek­siä.
  • Esi­merk­ki­nä Si­pi­län hal­li­tuk­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ta po­li­tii­kas­ta on di­a­bee­ti­koil­le ja ke­li­aa­ki­koil­le teh­ty­jen kor­vaus­ten hei­ken­nyk­set. Kor­vauk­set pi­tää pa­laut­taa. 

Ohei­nen lis­taus an­taa vain viit­teen sii­tä, mitä kaik­kea pi­tää teh­dä. Se ker­too mitä juu­ri nyt liik­kuu pääs­sä­ni, kun val­mis­tau­dun käy­mään kes­kus­te­lua edus­kun­nas­sa hal­li­tuk­sen ta­lou­sar­vi­oe­si­tyk­ses­tä.


Juk­ka Gus­tafs­son

Kan­sa­ne­dus­ta­ja, val­tuu­tet­tu

Tampereen yliopiston itsehallinto on uhattuna

Julkaistu HS Vieraskynä 28.8.2018

Eduskunnan olisi pitänyt turvata yliopistoyhteisön asema ja itsehallinnon toteutuminen uuden Tampereen yliopiston valmistelussa.
Vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki mahdollisti säätiöyli­opistojen perustamisen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen yliopisto yhdistyvät vuoden 2019 alussa uudeksi Tampereen yliopistoksi. Uusi yliopisto on muodoltaan säätiöyliopisto.

Eduskunta päätti yli­opistofuusion mahdollistavista lakimuutoksista viime joulukuussa. Valitettavasti päätökset tehtiin ymmärtämättä yliopistojen toiminnan dynamiikkaa, eikä henkilöstön asemaa muutos­vaiheen hallinnossa varmistettu.

Uudessa Tampereen yliopistossa valtaa käyttää siirtymäkauden hallitus. Eduskunnan enemmistö antoi yliopistolakia muuttaessaan siirtymäkauden hallituksen valinnan yhdistyvien yliopistojen hallituksille. Siirtymäkauden hallituksessa ei ole yliopistoyhteisön edustusta.

Itsehallinnon kannalta arveluttavasti valitulle siirtymäkauden hallitukselle uskottiin samalla myös uuden yliopiston rehtorin valinta. Näin sille annettiin valta tehdä keskeinen valinta, joka linjaa uuden yliopiston alkua vuosiksi eteenpäin.
Tampereen uuden yliopiston järjestäytyminen on takkuillut, ja henkilöstöjärjestöt ovat yhdessä yli­oppilaskunnan kanssa kannelleet oikeusasiamiehelle. Ne kysyvät, jääkö yliopistoyhteisö nyt vaille niille perustuslaissa taattua valtaa yli­opiston hallituksen valinnassa ja yliopiston akateemisissa asioissa.

On lyhytnäköistä, että uuden yliopistosäätiön perustajat tuntuvat toistuvasti sivuuttavan yliopisto­yhteisön. Perustuslaissa turvatun yliopistojen itsehallinnon tehtävänä on turvata korkealaatuinen tiede, taide ja opetus. Yksi laadun tae on, että tiede, taide ja opetus kehittyvät itsenäisesti. Hallinnossa tämä tarkoittaa moniäänisyyttä, jossa on mukana yliopistoyhteisön edustus.

Nyt siirtymäkauden hallitus käyttää valtaansa myös uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen valinnassa. Se on nimennyt hallitusvalinnasta vastaavaan konsistoriin puheenjohtajan ilman vaaleja. Konsistori päätti hiljattain äänin 10–10, ­että työsuhde yliopistoon vaaran­taisi hallituksen jäsenen riippumattomuuden. Äänestyksen ratkaisi ­puheenjohtajan ääni.

Perustuslakivaliokunnan vuonna 2009 antamassa lausunnossa todetaan, että yliopistoyhteisön edustus hallituksessa vahvistaisi yliopiston itsehallintoa. Riippumattomuuden määritelmä on siis Tampereella käännetty päälaelleen.

On nurinkurista, että yksityiset ja ulkopuoliset tahot pyrkivät käyttämään voimakkaasti valtaa Tampereen yliopiston hallinnossa rajaamalla yliopistoyhteisön pois hallituksesta tässä herkässä alkuvaiheen valmistelussa, jossa linjataan uuden yliopiston toimintaa ja henkeä.

TTY-säätiön ja uuden Tampereen korkeakoulusäätiön alkupääomat ovat vaatimattomia verrattuna tamperelaisten yliopistojen yhteen­laskettuun budjettiin, joka on noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Valtaosa siitä on julkista rahaa.

Lainsäätäjien ei tulisi katsoa toimettomina sivusta, kun yliopiston ulkopuolinen yritysmaailma näyttää nyt ottavan suhteellisesti verrattain pienillä taloudellisilla panostuksilla suurta päätösvaltaa niihin julkisiin varoihin, jotka valtio myöntää korkeakoulutukseen ja perus­tutkimukseen.

Uusi Tampereen yliopisto näyttää suuntaa koko Suomen yliopisto­kentälle. On arvokasta, että korkeakoulujen taustaryhmät edustavat yhteiskuntaa laajasti ja tuovat näin sekä lisäresursseja että omia näkemyksiään yliopistomaailmaan. Samalla yliopiston itsehallinnon ja yliopistoyhteisön roolin merkityksen ymmärtäminen korkealaatuisen tieteen ja sivistyneen yhteiskunnan perustana korostuu.

Onkin suuri sääli, että edus­kunnan enemmistö ei noudattanut perustuslakivaliokunnan suosituksia ja valinnut kantaa, jolle esi­timme sivistysvaliokunnassa vahvat perusteet. Tämä kanta olisi minimoinut väliaikaisen hallinnon roolin ja varmistanut yli­opistoyhteisön aseman Tampereen uuden yliopiston valmistelussa.

Jotta tällaista tilannetta ei pääsisi enää syntymään, seuraavan eduskunnan on syytä tarkastella yliopistolain säädösten riittävyyttä.


Pilvi Torsti ja Jukka Gustafsson

Torsti on kansanedustaja (sd) ja poliittisen historian dosentti. Gustafsson on kansanedustaja (sd) ja entinen opetusministeri.

Gustafsson: ”Hyvä, kun asiantuntijat kaitsevat hallituksen koulutuspolitiikan linjaa!”

Tiedote:

SDP:n kansanedustaja ja ex-opetusministeri Jukka Gustafsson on hyvillään, että hallitusta opastetaan koulutuspolitiikassa oikeille linjoille.

– Osaamisen tulevaisuuspaneeli ja sen asiantuntijat ovat päätyneet SDP:n koulutusnuotin kanssa samaan sävellajiin. Ja on ilo havaita, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on omaksunut sen myös, sanoo Gustafsson OKM:n Osaamisen tulevaisuuspaneelin työstä tiedotetusta annista.

– Harmi vain, että hallituksen toimet ovat tähän asti näyttäytyneet leikkauksina, josta priorisointi on unohdettu. Esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelman lopetus on ollut juuri päinvastoin kuin opetusministeri nyt tänään sanoi. Myös vapaa sivistystyö ja ammatillinen aikuiskoulutus ansaitsee lisätukea eikä vain kauniita sanoja juhlapuheissa, jatkaa Gustafsson.

SDP:n tuoreessa koulutuspoliittisessa ohjelmassa sanotaan: 
”Tarvitaan kunnianhimoinen visio paremmasta tulevaisuudesta, jossa määrätietoisesti tavoitellaan koko väestön koulutus- ja osaamistason nostamista. Sosialidemokraatit esittävät useamman vaalikauden mittaista tiekarttaa suomalaisen koulutuksen uudistamiseksi. Tämä työ tulee tehdä parlamentaarisena työnä, laajasti eri sidosryhmiä kuullen sekä tutkittua tietoa hyödyntäen.”

– Hallituksen alun virhearvioiden ripeän korjaamisen nyt ja heti -toimien lisäksi tarvitaan pitkänaikavälin kestäviä ratkaisuja. Siihen työhön odotamme nyt kutsua, kun hallituskin osoittaa oppimiskykyä – oppimalla omista virheistään, viisaampiaan kuunnellen. On viimeinen hetki reivata hallituksen kurssia, sen viimeisen kehysriihen päätöksissä, toivoo Gustafsson.

Lisätietoja: Jukka Gustafsson 050 511 3038

Gustafsson: Kokoomus esittää ” koulutuskärkiä” – ja toimii päinvastoin

SDP Tiedotus

Kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) on tuohtunut Kokoomuksen ministeriryhmän julkisuuteen saattamasta koulutustiedotteesta ” kuusi kärjessä”, missä kannetaan huolta työelämän osaajien riittävyydestä.

– Monet esityksistä ovat kannatettavia, ja käy selväksi, että Kokoomuksessa on perehdytty hyvin SDP:n koulutuspoliittiseen ohjelmaan. Puolueen uskottavuus on nyt vain lähellä jäätymispistettä, koska maan hallituksen koulutuspolitiikka vie vallan toiseen suuntaan. Tätä leikkauspolitiikkaa on voimakkaasti arvostelut myös talousnobelisti Bengt Holmström, muistuttaa Gustafsson.

– Kokoomus on huolissaan työntekijöiden osaamisesta – kukapa ei olisi!  Mutta miten tähän sopii se, että Kokoomus ja muu porvarihallitus on ajamassa alas esim. käynnistämääni Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, jolla on mahdollistettu yli 10 000 ilman ammattitutkintoa olevalle nuorelle tutkinto. Erityisesti ammattitutkintoa olevien nuorten miesten määrä on äärimmäisen huolestuttava. Missä teot Kokoomus, kysyy Gustafsson?

– Toinen ajankohtainen esimerkki löytyy kesäkuussa eduskunnassa äänestyksen jälkeen hyväksytystä ammatillisen koulutuksen reformista. Niin Elinkeinoelämän keskusliitto kuin työmarkkinajärjestöt ovat halunneet kehittää lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä esim. kaksoistutkintojen suorittamismahdollisuuksia. Sen vahvistaminen on työelämää ja työllisyyttä kehittävää. Tämän päivän ja vielä enemmän tulevaisuuden työelämä tarvitsee laadukkaita osaajia, joilla on hyvä yleissivistys, kielitaito ja oman ammattinsa erityisosaaminen.

– Mutta mitä tekivät hallituspuolueet? Kokoomuksen johdolla eduskunta äänesti kumoon esityksen, jolla rahoitusjärjestelmä olisi kannustanut oppilaitoksia tarjoamaan enemmän modernia työosaamista, muistuttaa Gustafsson. Kokoomus katsoi menneisyyteen, ei tulevaisuuteen!

– Toivon, että Kokoomuksen kannanotto kertoo muustakin kuin huonosta omastatunnosta, Gustafsson sanoo.

Sosialidemokraatit ovat luvanneet koulutuspoliittisessa ohjelmassaan tehdä mahdolliseen hallitusvastuuseen noustessaan merkittäviä lisäpanostuksia koulutukseen ja tutkimukseen.

– Porvarihallituksen väärän koulutuspolitiikan suunta kääntyy, lupaa Gustafsson.

Lisätietoja

Jukka Gustafsson
SDP:n koulutuspoliittisen työryhmän pj.
Kansanedustaja
p. 050 511 3038

SDP:n Gustafsson: Ammatillinen koulutus tarvitsee uudistamista – hallitus ei halunnut korjata reformin valuvikoja

Tiedote 28062017

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafssonin mielestä hallituspuolueilla ei ollut halua korjata reformin valuvikoja eduskuntakäsittelyn aikana. Ammatillisen koulutuksen reformi on historiallisen suuri uudistus, jonka vaikutukset ulottuvat useita vaalikausia eteenpäin. Muutaman, mutta periaatteellisesti tärkeän valuvian korjaamisella uudistus olisi voitu hyväksyä yksimielisesti.

─ Ilmoitimme lain valiokuntakäsittelyn aikana halumme sopia korkeammasta perusrahoituksen tasosta niin opetusministerille kuin sivistysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajille. Tukenamme olivat lähes kaikki asiantuntijat, jotka esittivät perusrahoituksen nostoa 50 %:sta 60 %: iin. Miksi yhteistyön käteen ei haluttu tarttua? Paheksun voimakkaasti tämän kokoluokan asiassa parlamentaarisen opposition näkemysten sivuuttamisen, jyrähtää entinen opetusministeri Gustafsson.

─ Sinänsä oikeat koulutuksen kehittämistavoitteet olisivat ansainneet laajan parlamentaarisen tuen, joka eduskunnalta olisi ollut saatavissa. Miksi ei haluttu oikeasti neuvotella ja sopia, vaan runnottiin tällä tavalla läpi hallituspuolueiden kertaalleen – jo ennen valiokuntakuulemisia – sopimaa esitystä, Gustafsson kysyy.

Gustafssonin mukaan tärkeää olisi ollut perusrahoitusosuuden noston ohessa huomioida uudistuksen tuomat lisäkustannukset, joiden esimerkiksi Kuntaliitto on arvioinut kohoavan jopa 84 miljoonaan euroon. Lähiopetuksen turvaaminen olisi myös Gustafssonin mielestä ollut tärkeää saada lakiin ja tätä monet asiantuntijat ehdottivat. Lähiopetuksen väheneminen heikentää oppimistuloksia ja kasvattaa riskiä opintojen keskeyttämiseen.

Uusi koulutussopimusmalli tuo mukanaan monia haasteita

Ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuoma uusi koulutussopimusmalli asettaa Gustafssonin mielestä monia haasteita paitsi oppilaitoksille, myös yrityksille ja opiskelijoille.

─ Miten oppilaitoksen opettajien ja ohjaajien aika riittää työpaikalla tapahtuvaan ohjaamiseen? Miten työpaikkojen oletetaan järjestävän oman ohjauksensa ilman, että siihen osoitetaan resursseja? Esitimme koulutussopimuksen keston rajaamista ja opiskelijan ohjaamista oppisopimuskoulutukseen, mutta tämänkin esityksen hallituspuolueet torppasivat, Gustafsson hämmästelee.

− Hallituksen esitys on saanut osakseen paljon kritiikkiä myös siitä, ettei siinä huomioida koko toisen asteen kehittämistarpeita. Sosialidemokraattien mielestä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö on modernia ammattisivistystä ja esimerkiksi kaksoistutkintojen suorittaminen sisältää työelämän kaipaamia valmiuksia: hyvää yleissivistystä, kielitaitoa, luovaa ja aloitteellista toimintaa ja osaamista.

Sosialidemokraateilla oli halukkuutta korjata uudistuksen valuviat

Gustafsson muistuttaa, että sosialidemokraateilla on osaamista ja valmiutta, vaikka viikossa, neuvotella hallituspuolueiden kanssa esitettyä parempi lainsäädäntö, joka paremmin turvaa laadukkaan oppimisen ja osaamisen. Hän kertoo sosialidemokraattien olevan nyt äärimmäisen huolestuneita työpaikalla tapahtuvan ohjauksen laadusta ja todellisesta jatko-opintokelpoisuudesta.

─ Monet koulutuksen järjestäjät ja opettajat odottavat tätä reformia. Siinä on paljon oikeita aineksia, joita kannatamme. Mutta erään opetuspäällikön sanoin, ”ei ole yhtään varmaa, minne päädytään tämän uudistuksen myötä”. Sosialidemokraateille ammatillinen koulutus on niin tärkeä, että me haluamme, että on varmaa, minne päädytään isoa uudistusta toteutettaessa. Siksi lainsäädäntö ei meille esitetyssä muodossa käy ja siksi esitämme lainsäädännön hylkäämistä, sanoo Gustafsson.

Lisätiedot:

Jukka Gustafsson
Kansanedustaja (sd.)
Puh. 050 511 3038

SDP:n Gustafsson: Kokoomus jäämässä luokalle koulutusasioista

Tiedote 27.11.2016

Kokoomus kertoi eilen keskittyvänsä kuntavaaleissa koulutus- ja sivistysasioihin. Kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson näkee tässä ison ristiriidan kokoomuksen hallituksessa harjoittamaan politiikkaan nähden.

– Koulutus ja sivistys ovat erittäin tärkeitä aiheita kuntavaaleissa meille kaikille. Pidän kuitenkin yllättävänä, että juuri kokoomus on se, joka aloittaa ensimmäisenä ilmiselvän populistisen vaalipropagandan. Tämä tuntuu tyhjältä sanahelinältä, kun katsoo, minkälaista politiikkaa kokoomus on tähän mennessä harjoittanut hallituksessa, sanoo Gustafsson.

– Onko taas kyseessä vaalilupaus, josta puhutaan vaalien alla, mutta teot vievät toiseen suuntaan? Jäljet pelottavat, arvon kokoomuslaiset. Kun luottamus on mennyt, niin se on mennyt, arvioi Gustafsson.

– Esimerkiksi peruskoulujen osalta kaikkein eniten tukea tarvitseville oppilaille tarkoitetuista tasa-arvorahoista kokoomusministeri Grahn-Laasonen leikkasi suurimman osan. Satoja opettajia ja koulunkäynnin ohjaajia otettiin lapsilta pois. Tilanteessa, jossa matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat laskeneet.

– Leikkauksien sijaan kokoomuslaiset voisivat tutustua SDP:n vaihtoehtobudjettiin, jossa panostetaan koulutukseen ja tutkimukseen, neuvoo Gustafsson.

– Kokoomus on historiansa vanki. Koulutuksellinen tasa-arvo ei ole kokoomuksen ”leipälaji”, ei teoissa eikä sanoissa. Kokoomuksen uskottavuus puhua peruskoulusta ja varhaiskasvatuksesta on juuri nyt heikko, kouluarvosanalla lähellä luokallejääntiä, toteaa Gustafsson.

– Voisi kysyä, miten kokoomus kehtaa, ja näyttää kehtaavan. Sanat ja teot ovat todella ristiriidassa, päättää Gustafsson.

Lisätietoja:
Jukka Gustafsson
p. 050 511 3038