Hallituksen lukiouudistus vähentää yo-tutkinnon suorittamista – SDP haluaa lukioille työrauhan

TIEDOTE 8.2.2019


Tällä vaalikaudella lukiokoulutuksen uudistamisessa ei ole otettu huomioon toisen asteen kokonaisuutta eikä oppilaiden ja opettajien kuormitusta jatkuvan muutoksen kourissa. Hallituksen esitys ylioppilastutkinnon uudistamisesta jatkaa tätä linjaa. Eduskunnan sivistysvaliokunnan sd-kansanedustajat, Eeva-Johanna Eloranta, Jukka Gustafsson ja Pilvi Torsti haluavat kiinnittää huomiota erityisesti lakiesityksessä esitettyyn viiden kokeen rakenteeseen, mikä aiheuttaa toteutuessaan useita ongelmia.

Esitys on ristiriidassa sen kanssa, että tavoitteena on lisätä lukion suorittaneiden määrä sekä yo-tutkinnon suorittamista. Lukiossa opiskelee erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia tai muun tuen tarve. Näiden opiskelijoiden lukion ja yo-tutkinnon suorittaminen vaikeutuu. Tutkinnon rakenne lisää tutkinnon kuormittavuutta ja voidaan ennakoida, että lukio-opintojen keskeyttäminen lisääntyy samoin kuin niiden määrä, jotka eivät kykene suorittamaan tutkintoa hyväksytysti. Lisäksi aikuisopiskelijat sekä kaksoistutkinnon suorittavien asema heikkenee tutkintoon sisältyvän valinnaisuuden vähentyessä.

-Toisen asteen koulutusjärjestelmää tulee tarkastella kokonaisuutena. Nyt tehty esitys on ristiriidassa ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden kanssa. Ammatillisen koulutuksen reformin keskeinen ajatus on ollut lisätä opiskelijan mahdollisuuksia koota yksilöllisesti hänelle soveltuva tutkinto, jolla hän pystyy saavuttamaan omien tavoitteiden mukaisen ja edellyttämän osaamisen. Kaksoistutkinto tulee jatkossakin olemaan keskeisessä roolissa niiden ammatillista tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat asettaneet tavoitteekseen esimerkiksi korkeakouluopinnot, Eloranta painottaa.

-Ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaminen rinnakkain on jo nykyisin erittäin vaativaa ja esitetty viiden kokeen rakenne tekisi kaksoistutkinnosta entistä raskaamman opiskelijalle. Esitetty malli todennäköisesti vähentäisi kaksoistutkinnon houkuttelevuutta ja suorittajien määrä kääntyisi jatkossa laskuun, Gustafsson kertoo.

-Myös aikuislukioiden tutkinnon suorittajat kuuluvat pääosin siihen 20 prosentin ryhmään maamme kokelaista, jotka suorittavat tutkinnossaan vain neljä koetta. Kuudesta aikuislukiosta kerätyn epävirallisen datan perusteella opiskelijat tekevät keskimäärin noin 4,3 koetta tutkintoa kohden. Monille heistä viides pakollinen aine voi olla se ratkaiseva ylimääräinen kuorma, joka aiheuttaa opintojen keskeytymisen, Torsti muistuttaa.

SDP haluaa säilyttää yliopistotutkinnon rakenteen ennallaan. Tarvetta rakenteen uudistamiseen ei ole myöskään siksi, että uusi lukiolaki jo pitää sisällään kaikki tarvittavat elementit opiskelijoiden laaja-alaisen ja monipuolisen osaamisen ja vahvemman yleissivistyksen kehittämiseen tulevaisuudessa.

Yhteyshenkilöt:

Pilvi Torsti
040 719 1206

Eeva-Johanna Eloranta
050 523 2309

Jukka Gustafsson
050 511 3038

Sivistysvaliokunnan demarit: Koulutus ja tutkimus huutaa tulevaisuuspanostuksia – nykyhallituksen täsmätoimet ovat näpertelyä

Nykyhallituksen suunnitelma julkiselle taloudelle vuosiksi 2019-2022 on surullista luettavaa. Hallituksen kunnianhimo on nollassa ja valitettavasti sivistysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajat eivät olleet valmiita nostamaan rimaa edes koulutuspolitiikan osalta. Tämän vuoksi sivistysvaliokunnan sd-kansanedustajat Jukka Gustafsson, Eeva-Johanna Eloranta ja Pilvi Torsti jättivät valiokunnan lausuntoon julkisen talouden suunnitelmasta eriävän mielipiteen.

– Porvarihallitus ja myös sivistysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajat panevat pään pensaaseen. Kun pitäisi panostaa koulutukseen ja osaamiseen, niin asiantuntijavaliokunta, jonka pitäisi olla koulutuksen ja tutkimuksen puolella, vaan keikaroi tyhjillä sanoilla.   Keskustan ja kokoomuksen sivistysporvarit ovat valitettavasti kuihtuvaa luonnonvaraa puolueessaan. Nyt tarvitaan tekoja ja uusia aloitteita. Koulutuksen ja osaamisen suunnan kääntäminen jää sosiaalidemokraateille, joille se tietysti historian valossa onkin kuulunut ja näyttää kuuluvan edelleen, Gustafsson toteaa.

Hallitus on valinnut yhteiskunnan pitkäjänteisen kehittämisen sijaan näpertelyn, sillä panostukset eriarvoisuuteen ja koulutukseen ovat täysin kosmeettisia tehtyihin leikkauksiin nähden. Nyt pitää tehdä uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyden ja kestävän kasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä ja jotka vahvistavat oikeudenmukaisuutta ja kaikkien ihmisten osallisuutta sekä uskoa tulevaan. Kasvun edellytysten vahvistaminen tarvitsee koulutuspanostuksen ohella uusia panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin.

– Sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa ja lausunnoissa tuli selkeästi ilmi se, että hallitukselta puuttuu kokonaiskuva siitä, miten Suomea pitäisi kehittää ensi vuosikymmenellä. Massiivisten koulutusleikkausten seurauksena kaikki koulutussektorit haukkovat henkeä ja näyttää siltä, että hallitus yrittää vain muodon vuoksi tarjota tekohengitystä, Eloranta sanoo.

Julkisen talouden suunnitelma sisältää yksittäisiä lasten ja lapsiperheiden tukitoimia eri hallinnonaloilla, mutta ne eivät muodosta selkeää kokonaisuutta, jolla lasten ja nuorten hyvinvointi ja tasa-arvoiset oppimismahdollisuudet pystytään turvaamaan saman aikaisesti muiden jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavoitteiden kanssa. Riittävällä perusrahoituksella ja kehittämistyötä tukevalla lisärahoituksella voidaan parhaiten varmistaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen korkea laatu.

– Koulutussektorilla tarvitaan rohkeita, eteenpäin suuntaavia päätöksiä. Sosialidemokraatit haluavat, että nykyinen 9-vuotinen peruskoulu jatkuu saumattomasti 3-vuotisella toisella asteella, josta muodostuu oppivelvollisuus. Myös koulun aloitusta tulee joustavoittaa siten, että esiopetus järjestetään joustavasti 5-6-vuotiaille mahdollistaen joustava koulunaloitusikä. Sosialidemokraatit haluavat, että peruskoulun päätyttyä kaikilla on vahvat kansalaistaidot, joiden avulla pärjääminen ja osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa on mahdollista, Torsti painottaa.

Lisätietoja:
Jukka Gustafsson
050 511 3038

Eeva-Johanna Eloranta
050 523 2309

Pilvi Torsti
040 719 1206